torstai 11. helmikuuta 2010

Surullinen olo.


Eilen, ollessani ensin koulussa ja sitten eläinsuojeluyhdistyksen kokouksessa Kuopiossa, oli täällä tapahtunut kauheita.

Lyydialle oli tullut keskenmeno ja kili oli menehtynyt. Se ei ollut ihan oikean kilin näköinen, siis kaikki ei ollut oikealla paikallaan, eli epämuotoisuus sen varmaan vei.:-(

Aika kurjasti alkoi meillä siis poikimiskausi, vaikka Lyydianhan olisi pitänyt kilistellä vasta kuukauden päästä, toiseksi viimeisenä koko porukasta. . .

Jospa muilla menisi kaikki hyvin.

Tätä sattuu ja se sattuu.

Muuten täällä kaikki hyvin ja terveinä! Vieläkin!

Käännetään veistä vielä haavassa ja pistetään otsikon alle yhden kuva, joka on iloinen ja loikkasi eilen niskaani. Elopainoa sillä on hippasen enemmän nyt ja meinasinkin tuiskahtaa turvalleni pehkuihin.

2 kommenttia:

  1. Voi harmi! Varmaan kauheeta oli tulla kotiin ja huomata tuollainen yllätys! Toivon parasta niille muille.

    VastaaPoista
  2. Kurjaa, kun noin käy. Mutta mitä enemmän näiden asioiden kanssa on tekemisissä, sitä enemmän voi käydä vaikka miten :/ Valitettavasti. Toivotaan, että muille käy paremmin, ja varmasti käykin.

    Halauksia!!

    VastaaPoista