perjantai 23. joulukuuta 2011

perjantai 2. syyskuuta 2011

Muutoista ja jämähtämisestä.

Tämän postauksen piti olla ihan toisenlainen, mutta Siskon blogattua muuttamisesta, aloin itsekin miettiä oman elämän muuttoja.
Sain nopean laskutoimituksen tulokseksi 18 kotia alle 30* vuodessa. Lapsena me muutettiin aika tiheästi, mutta vanhempien kanssa kodit vaihtui 16 vuoden aikana vain 6 kertaa. Siitä eteenpäin naimisiin saakka ehti olla 4 asuntoa, jos asuntolaelämää ei lasketa. Viimeisessä kodissani asuin 3,5 vuotta. Se oli kiva kämppä. Reiosta olen löytänyt kaltaiseni, naimisissa (7 v.) ollaan muutettu viidesti. Ensimmäisen 5 vuoden aikana oikeastaan ne kaikki. Muistaakseni se oli 4.muutto, kun kuukautta ennen seuraavaa muuttoa saatiin viimeiset taulut seinään. Ei auta jämähtää.:-)  Jonkin sortin helpotusta toi tämä tiedossa oleva pidempi jakso tässä. Kertookohan jotakin se, että karavaanielämä on ilmaantunut haaveisiin?:-D
Kodit ovat aina olleet koteja, kuten siskokin sanoi, ei muutto lapsena koskaan aiheuttanut mitään muuta kuin iloista odotusta, mitään traumantynkää en ainakaan myönnä.
Siellä missä asun, siellä on koti.
Tulipa tässä mieleeni, saakohan taivaassa muuttaa?
Sillä vaan, että kun aika pitkä aika asua samassa paikassa koko ikuisuus.
Tiedossa hankaluuksia meidän klaanille.
Luulen kyllä, että tämäkin asia on jollain tapaa hoidossa Tiedätte Kyllä Kenellä.

P.S.Muutoshalukkuudesta voisin vielä sen verran sanoa, että autot meillä on vaihtuneet myös aika tiuhaan. Seitsemän vuoden aikana meillä on ollut 11(hyvää) ajoneuvoa, eikä siihen ole laskettu traktoreita. Tapaat meidät Nettiautossa.:-D
(No, viimeisin auton vaihto harmitti, mutta onneksi Isännällä on lahjoja autojen ostoon ja saatiin hyvä tilalle.:-)


*Niin, ajatella, olen niin nuori.:-D

sunnuntai 7. elokuuta 2011

  Windy ylemmässä kuvassa heti meille tultuaan ja alemmassa kolme päivää sitten.
 Pojat tykkää Windyläisestä ja Windy viikari pojista.
Windy on neropatti.

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Pinnalla Ihahhurjalassa;

*tipuerä 2 muutti keittiöstä kanalaan. 7/8 kuoriutui, näyttäisi olevan neljä kukkoa ja kolme kanasta.
*Windy ja Xena melkein tappoivat minut huoleen ja itsensä kuumuuteen, karkaamalla, eksymällä ja menemällä naapuriin. Argh.
*Kumma kesä, viinimarjat melkein kypsiä, mustikoita täynnä pensaat, mutta niiden kypsymistä vielä odotellaan, samoin vadelmien, maanantaina aletaan poimia. (vadelmat ja viinimarjat myydään itsepoiminnalla, mustikat valmiiksi poimittuina.)
*Pakko kehaista, täällä asuu kaksi maailman mahtavinta ipanaa.<3

tiistai 5. heinäkuuta 2011

YllätyS!
Meille muutti uusi Henkilö.
Se on kovasti pieni ja soma ja hurmasi koko perheen välittömästi (myös pappa-romppasen, mikä lienee uutinen).
Nyt se köllii umpiunessa kiikun vieressä tuossa.
Varoitus vain, täällä saa naskalihammasta nilkkaan!
Täällä asuu, sijoituksessa, indyWindyviikari, hirmuinen wannabe-lampaspaimen!
Alkukoti löytyy Vanhalan Lammastilalta, josta linkki pennut ja sieltä kuvia.

Tällä viikolla ohjelmassa myös kananmunien tuijottelua ja tirppojen mahdollisen kuoriutumisen seuraamista.

tiistai 28. kesäkuuta 2011

Hautomakone on kuumana taas. Kahdeksan munaa matkusti linja-autossa Joensuusta puolitoista viikkoa sitten. Ekoista kolmesta kuoriutuneista (niistä pääsiäistipuista) jäi henkiin kaksi, jotka ovannet kanasia kumpainenkin. Ruojat ruskeat eläkeläiset nokkivat hengiltä yhden, joten nyt lähtevät eläkeläiset kaltaiseensa seuraan naapuriin ja meille jää mummokana Blacky pikkuisten kanssa olemaan, hän kun on ottanut hoitotädin vastuun harteilleen.
Että sellaista kananelämää.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Uuhjeah.Valivalivali.
Mistä huomaa, että olen ollut liikaa kotosalla?
Sen tietää siitä, että alan päivitellä ihan idioottimaisia pikapostauksia, mutta menköön tämäkin helteen piikkiin.
Seuraava on säälinkeräystä, mutta omapa on blogini.;-) Mulla on nyt kumpikin käsi kipeä. Aamulla herättyäni oli oikean käden kyynärpää ihan turkasen jäykkä ja kuuma ja jomottava. Onneksi on toinen käsi, ja siinä neljä tervettä sormea. Tässä odottelen hankaluuksia/hermojen kiristelyä, koska maha alkaa olla aika kiukkuinen kipulääkkeistä, eikä nuo kipugeelit auta mitn. Eikä tuo hermovaurioryökäles ainakaan asiaa auta, alkaa kohta oikeasti olla hermovaurio korvienkin välissä. Varsinkin, kun ei pysty pahinta kärkeä kivusta tappamaan noilla tropeilla.
Sinänsä hauskaa, koska olis tässä jokunen projekti kesken.
Tänään vielä uhallani otin lääkkeitä ja sain sitten jotakin tehtyä (syötyä en/kiitos vatsa), koska alan kiipeillä seinille pelkällä laskenpa tästä letkusta vettä-sektorilla.
Istutin siis mansikat,tomaatit, yrtit ja  kylvin lisää kaikenlaista. Kasvimaa alkaa olla kunnossa.


Sitäkin hauskempi juttu tähän loppuun, ikään kuin palkinnoksi, jos jaksoit lukea valivalivalitusta, Oiva pohdiskeli tänään jotakin itsekseen (sen huomaa siitä, että tulee puoliksi hiljaista), ja kysyi sitten: "Äiti, silloin kun te menitte iskän kanssa naimisiin, niin olitteko te siellä kauan? Ihan yötäkin?"
Ihan kummallisia ajatusratoja noilla mietteet laukkaa, arjen iloilla.

torstai 9. kesäkuuta 2011

Heippadi hei, täällä kirjoittelee täti Foliohattu!
Sellasta vaan, kun toi Rounduppihan on ihan turvallista, niin mistä näitä tälläsiä tulee?

Että hei, ostakee luomua.

P.s. Olin muuten tänään kuuntelemassa näitä, koska tämä avasi kesäkaupan Varpaisjärvelle(!!), eli tuohon ihan liki. Tervetuloa meille kesällä, niin vien teidät tuonne!:-) Virkistävää nähdä reippaita, kauniita, taitavia ja yritteliäitä naisia, kuulla vipattavan hyvää musiikkia ja istua plyyshisohvalla lörpöttelemässä.;-)

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Kesä ja kärpäset!
Korjasin kiikun, sellaisen romun, josta entinen emäntä sanoi, että isäntä korjasi sen 70-luvulla, eikä ehtinyt ennen lahoamista istua.. Minä vähän hitaammalla käyn ja siinä istuen on jo parit kaffet juotu.:-)
Aitoja tehty, uuhet ja karitsat ovat laitumilla, pässit vielä totuttelevat vihreään.
Pikkupukit ovat muuttaneet muualle ja rauha on siltä osin maassa. Onninmaasta toivottavasti voidaan lukea Beaviksen ja Buttheadin l. IhanaPilven ja Pikkun (inka, niinkö ne oli?:) kuulumisia. Samaisessa Onninmaassahan asuu ihanainen Sentin Täti Tikellys. Bertan veli Bolillo l.Bollis on samassa talossa, melkein naapurissa, kuin viime kevään pikkupukki Heinänkorsi alias Torres.
Niin ja kanat pääsivät pihalle, kun valtionhallinnon määräämä ulkonaliikkumiskielto lopulta taas loppui.
Merri-kissa on edelleen kateissa.

Kaikkea sellaista ja vähän muutakin, mutta niistä lisää myöhemmin!

torstai 26. toukokuuta 2011

Päivän hyvis!

Käykää täällä, lisätkää itsenne ketjuun ja Hesari lahjoittaa jokaisesta liittyneestä 50 senttiä naistenpankille.
Olikohan se WHO:n joku tyyppi, joka sanoi Maaseudun tulevaisuuden artikkelissa, että jos kehitysmaissa maanviljelijänaisille saataisiin samanlaiset mahdollisuudet ja tuki kuin miehille, voitaisiin poistaa suurin osa maailman nälästä.
Naisten auttaminen (ja tyttöjen kouluttaminen) yhteisössä parantaa koko yhteisön keinoja selvitä.
Em. artikkelissa kerrottiin, että maailmassa joka toisella on kännykkä, joka kolmannella (muistaakseni) nettiyhteys ja joka kuudes kärsii nälästä.
Epistä, sanon minä.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Bertsa Berdiitta.

Bertsa l. Berdaliini l. Tirriäinen eli se Beerit pääsi tänään kaunistamaan erästä toista taloa, sydänystäväksi Timpalle, samanväriseen seuraan.
Meidän katraaseen Beerit oli liian kesy, leimaantunut minuun ja vaikka miten nuo kaikki haluaisi itsellään pitää, on kovetuttava ja annettava niitä joskus pois, myös se läheisin. Sydäntä särkee, kun Oivalta tulee joka kerta itku, kun jostakusta on luovuttava, niin tänäänkin "mut kun siitä just tuli vasta mun ystävä", ei auta, vaikka keksii mitä, kun yksi sadasta puuttuu, se puuttuva on tärkein.
Mutta ollaan me iloisiakin, iloisia jokaisesta hyvästä kodista, joissa pienet ystävämme saavat käyttäytyä lajinmukaisesti, olla hyvässä hoidossa, joissa niitä rakastetaan juuri sellaisina kuin ne ovat.
Meillä on käynyt uusien kotien kanssa ihan loistava tuuri.

torstai 5. toukokuuta 2011

Periaatteenani voisin pitää, että joka vuodenaika tuo mukanaan luvan uuden taidon opetteluun.
Tänä keväänä tuo uusi taito voi olla kehräys värttinällä.
Ensin otetaan esimerkkiä (Youtube auttaa) ja asetetaan tavoite riittävän korkealle (mitään realiteetteja ei oteta huomioon).


Sitten surffataan netissä, etsitään lähin värttinäkauppa, tässä tapauksessa Lankakauppa Kuje .
Käydään ohikulkiessa nappaamassa äitienpäivälahja itselle.

Samaan kassiin mahtuu vähän kehrättävää kuitua. Ei kannata uskoa myyjää, joka sanoo, että on helpompi aloittaa jollain karkeammalla kuidulla (muistetaan tavoite).


 Katsotaan vähän lisää videoita ja aloitetaan harjoitukset.

Siitä se sitten lähtee, kesällä voikin tehdä jo jotakin ihan muuta,
jos tavoitetta ei ole saavutettu.
Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistaa.


maanantai 2. toukokuuta 2011

Hyviä uutisia!

Naapuriin, ihan lähelle, 500 metrin päähän meidän tien päästä, suon reunaan, on tullut kylttejä "yksityinen luonnonsuojelualue", voiko mukavampaa olla?

Mulla on ekat vapaat piiitkään aikaan ensi viikonloppuna. Huh! Tiedossa kokoustamista, ainakin yksi rauhallinen ruokailu (toivon niin) ja autossa istumista (hyvässä seurassa). Meille tulee lomittaja(!) ensimmäistä kertaa. Jännää.

Poikimiset alkaa olla ohi (yksi emo jäljellä). Navetassa kipittelee siltä jäljiltä 31 lammaslasta ja 3 vuohenpieniä (yksi muutti jo toiseen paikkaan, pikkupukki Bolillo, joka syntyi Lyydialle helmikuussa).
Uuhikaritsoita syntyi 12, kileistä kuttuja oli tasan Bertta, joka jää kotiin kasvamaan.

Vadelmaa ollaan laitettu kevätkuntoon ja siemenet odottavat peltoon pääsyä. Kuriositeettina mainittakoon, että puna-apila, jota kylvetään heinänurmen joukkoon, on naapurin viljelemä maatiaislajike. Sen nimi on Turunen. Apilan siis, ja no, tietenkin myös naapurin.:-D

Siinäpä näitä, hyviä uutisia.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Tipiäiset kasvaa.
Siipisulat ovat alkaneet ilmaantua ja pyrstöt näkyvät..
Tiput ovat keittiössä vanhassa akvaariossa (siitä johtuu kummalliset heijastukset), josta niiden kehittymistä voidaan seurata tarkkaan.
Kolme tipua lopulta kuoriutui.
Näiden "serkkuja" näkyi olevan myös eräässä blogissa.
Meidänkin tipuset kuuluvat horniolaiseen kantaan ja ovat suomalaisia maatiaiskanoja.
Nyt pitäisi saada lisää munia haudottavaksi.;-D
Beavis&Butthead.
Mm. tälläistä tänne.
Kivvaa.

torstai 21. huhtikuuta 2011

No. Toinen on Kana (tai kukko, ei voi tietää.)
 Toinen on, mikä? Pingviini!
En tiedä..seuraavassa munassa on varmaan joku Tyrannosaurus Rex.
 Näyttää tosin, että muut eivät kuoriudu.
Mutta hei, pingviini tai kottarainen, pääsiäistipuja kuitenkin!:-D
Ai niin Kaisa, toi kone on lainassa, ei ole oma, valitettavasti.:-)

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Tsirp!

Aamulla munassa oli pikkuinen särö.

Kuutta tuntia myöhemmin ilmoille pullahti pikkuin ii-ii.
 Kamalan touhukas jo.
 Välillä nukuttaa.
Nyt toisessakin munassa on särö.:-D

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Hah!

Reio kertoi aamulla, että eilen, kun hän tuli poikien kanssa kotiin, traktori oli minun jäljiltäni navetan edessä, ja Reio oli sanonut pojille, että "kattokaas, äiti on ollut traktorihommissa" niin Oiva oli vastannut, että "Äiti traktorilla, HAH, mikä vitsi!" ja nauranut päälle mehukkaastí.
Ei voi tietää, mitä lasten päässä liikkuu. Kiva kuitenkin, että on kaikilla hauskaa.:-D

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Kevät ja pesimävietti

Pesimävietti, minulla.
Aiheuttaa hurisevan koneen keittiön pöydälle. Koneessa, sopivassa kosteudessa ja lämmössä kehittyy pikkuisia tipiäisiä.
Tänään, haudontapäiviä 8, oli 7 kymmenestä alkio lähtenyt kehittymään.
Sain maatiaiskanan, horniolaisen kannan, munia koetettavaksi.. Saa nähdä kuinka käy. Tulleeko pääsiäistipuja vai nou. :-D

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Kiliset

On tämä onnea, kun saa loistavan kodin pikkuipanoille, ilman että pitää edes ilmoitella missään. (Soittaa vaan oikealle ihmiselle;)

Tämä tietenkin tarkoittaa, että Beavis ja Butthead saivat oman kodin, ne lähtevät jahka ikää tulee lisää.

Nyt kuitenkin tulee myyntiin vielä LYYDIAN JA KARPPISEN pikku-BOLILLO (kun toinen kuttu olikin, kröhöm, pukki..)
Mä vähän ihmettelinkin sen sarven alkuja. :-D

Karppinen on ison tilan poika, emä maitotilan jalostuksen tulos ja emä Lyydia, joka on luonteeltaan aivan unelma ja kohtuullinen lypsäjäkin.
Luonteeltaan Karppinenkin on ihana, kiltti, eikä ole koskaan edes mallannut puskea. Bolillo on väriltään musta-harmaa, pieni valkoinen merkki päässä.

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Eerikäinen.

"Hei, olen Beavis. Mulla on veli Butthead.Meidän äiti on Eerika.
Kuvassa mä olen kaksi hetkeä vanha."

Luulin jo, että kävi huonosti, mut saatiin lopulta Eerikan kanssa kaverit pihalle.
Ei uskoisi, miten solmuun voi mennä 8 jalkaa ja kaksi päätä, jos on niin vähän tilaa kuin kohdussa on.
Näiden jälkeen (virheasentojen) tuntuu, että peräkontissa solmuun menevät köydet on lasten leikkiä.
Hyvää viikonloppua jokaiselle!

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Beeritson.

Iloksenne voin ilmoittaa, että Beeritti on kovasti virkeä ja kasvanut puolitoista kiloa viikon aikana, että painoa on nyt 3500grammaa. Vertailukohteena, isot sisarukset ovat seitsemän, kahdeksan ja neljä puoli kiloa, joten kyllä tytössä pippuria riittää. Nyt on siirrytty osaksi lampaan maitoon, jota lypsetään huippumaitoiselta kaksosten emältä.
Beeritistä Bullukaksi!

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Bikkuinen Beerit.

Voe tokkiisa.
Syntyipä tuossa yksi vuonue, jossa on neljä karitsaa. Kolme pässykkää ja yksi uuhipuoli. Kaikki on mennyt hyvin, mutta vuonueen 3. päivän painoerot ovat mahtavat: suurin 6kg, toiseksi suurin 5kg, kolmas 3,5kg ja neljäs, Beerit, 2 kiloa. Beerit ei mitenkään pärjää kilpailussa veljilleen ja meinaa jäädä ilman maitoa- läheisyyttä emä kyllä antaa ja lämpöäkin.
Beerit saa siis erikoispalvelua ja tuttipulloa, käytävän toiselta puolelta käyn Lyydiaa lypsämässä ja lämmin maito pullossa Beeritille.
Suloinen se on kuin mikä, jospa siitä vielä elolle selviäisi. Muiden muita karitsoita uuhet töykkivät pois luotaan, mutta Beerit saa olla rauhassa. Säälittävä ja hellyttävä muidenkin kuin minun mielestäni.<3
Yritän saada vielä kuvan teille tänä iltana.





Tässäpä vielä linikki iloiseen mussiikkiin, kiitos, hej.

lauantai 12. maaliskuuta 2011

hei, mullon harrastus!

Ostettiin pikkuinen purkki, 250 litraa, tänään. Tai itseasiassa niitä tuli kolme, 250:n lisäksi kaksi 125 litraista. En kyllä, ainakaan alkuun, meinannut käynnistellä kuin tuon ison. Nyt vaan toivotaan, että se ei leviä olkkarin parketille.:-D
Kaloja ei ole, ainakaan vielä. Akvaarion pitää ensin kypsyä kunnolla, vesiarvojen asettua jne., ennen kuin kaloja voi ajatellakaan. Mutta kasveja ostin ystävien kaupasta.

Ajatella, nyt minullakin on harrastus.:-D

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Tänään täällä.

Tässäpä nämä muorit ovat vielä auvoisessa odotuksen tilassa.
Vasemmalta 062, Pulisonki, 680 ja Naispappi.
Nyt samat muorit ovat tekaisseet yhteensä 13 karitsaa.
Eipä ole ihan vähän, neljästä emästä nimittäin.
Tässä on Pulisongin uuhikaritsa.

Näistä oikean puoleinen on 062:n ja toinen Pulkkarin. Vasemmalla pässykkä, oikealla uuhi.
Tässä 680:n ruskea pässipoika.


Ja tässä merri, joka tekee lumienkeliä.
6 uuhta on nyt poikinut, jäljellä enää 14.;-D

torstai 3. maaliskuuta 2011

pahoittelen edellistä.

Tapasin tänään maailman suurimman valittajan ja päätin itse lopettaa. Valittaminen sammuttaa energiat välittömästi. Mutta ainahan voi selitellä valittamista, narrata itseään ja käyttää vaikka tätä: "en valita, luettelen vain realiteetteja". Yhtä kaikki, kiva meni jo.

Valittamattomuudesta puheen ollen, enpä haluaisi vatsaani (tai tissejäni) venyttää tällä tavalla. Muoreilla alkaa olla ahdasta vatsassa. Pikku arvuuttelu voisi olla paikallaan, montako karitsaa? (Viime vuonna tämä emäntä teki neloset).
Mutta ai, nämä kaverit ovat kasvaneet kovasti ja hilluvat (paitsi nyt, kun yritin kuvata) ja kiipeilevät Lyydia-paran päällä.. Nimet puuttuvat vielä, ehkäpä me vielä keksitään (ideoita? Vera?).

Valittamattomiin!

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Mur.

Varoitus, seuraava teksti sisältää sellaista materiaalia, jota ei pidä lukea ollenkaan, jos ei mittään tajua.
Että niinku huumorituumoria tarvii tämä.

En tiedä, tiedättekö te, mutta minä tiedän, että maailmassa eniten minä vihaan yllätyksiä (no, ehkä toiseksi eniten). Joten en halua yllätellä, onkohan siellä navetalla jo jotkut pienet muorin alla!
Maailmassa eniten (3.?) minä rakastan lahjoja, joten nyt siellä navetalla voisi jo olla niitä pieniä, villaisia ja virkeitä lahjoja kasapäin!

Nyt tekin tiedätte, että alkaa olla elliksen hermo vähän hellässä, koska läpi yön nukkumista on turha kuvitella, koska navetalla saattaa olla jo joku poikinut, ja olen sellaisessa tilassa, että toistan kaiken sanomani kahteen kertaan.

En tiedä, tiedättekö te, mutta minä tiedän, että maailmassa eniten minä vihaan yllätyksiä (no, ehkä toiseksi eniten). Joten en halua yllätellä, onkohan siellä navetalla jo jotkut pienet muorin alla!

Maailmassa eniten (3.?) minä rakastan lahjoja, joten nyt siellä navetalla voisi jo olla niitä pieniä, villaisia ja virkeitä lahjoja kasapäin!

Nyt tekin tiedätte, että alkaa olla elliksen hermo vähän hellässä, koska läpi yön nukkumista on turha kuvitella, koska navetalla saattaa olla jo joku poikinut, ja olen sellaisessa tilassa, että toistan kaiken sanomani kahteen kertaan.

JEp. Toi nukkuminen on aihe, jolle voisi omistaa oman postauksen. Tai ehkäpä se lähemmin kertoisi unettomuudesta. Siitäpä sitä alkaa olla kokemusta, jopa enemmän kuin siitä unesta vai mikä senytoli.

Ihan iloissani minä täällä. Täällä on kattokaas kivvaa. Lepposta savolaista maalaiselämätä.:-D

Että kaikkea vaaleanpunaista vaan ja sillee! Laalaa!

maanantai 28. helmikuuta 2011

Aarre-pikkuinen.



On noikin kyllä aika söpöjä miniukkeleita.

Pentuttappoominen la 26.2.2011

Lauantaina meille iski rytmiryhmä ihmisineen, juhlimaan em. yksivuotissynttäreitä.
Tässä me ollaan pihalla "ehkä ne rauhottuu, jos käydään pihalla ennen kaffeja"- lausahdus sai väen hekottelemaan, just joo, rauhoittuvat? ai nää vai?

Eikä se nyt niin tarpeen ollutkaan, rauhoittuminen siis, mutta tavattiinpa pihalla se Iso Musta, josta pikkuväki painajaisia näkee. Enää se ei ollut niin Iso, mutta vähän jännitti silti.

Sitten me juostiin, sinne, tänne ja tuonne ja taas takaisin!
Käytiin tietenkin näyttämässä petoja lampaille /lampaita pedoille ja molemmat oli jänniä.

Asteri ja Sakari söpisteli.



Kuvattiin niin kauan, että Sentti Penttiseltä pääsi haukotus.

Yllä vasemmalta Asteri(Astrid),Aava(Aune),Hessu (Arne) ja Sentti ja Sakari(Arttur).
Alla veljekset kuin kaksi gööttiä.
Hessu ja Sakari.

 Typyt, Asteri ja Aava.
Pönötettiin ihan vähän, Sakari.

Asteri.

 Aava.

Hessu.

Joukosta puuttui Halla (Alva), joka me vaikka dognapataan ensi kerralla.

On nuo mussukat todellisia Ihahhurjia!<3

perjantai 25. helmikuuta 2011

Paaaljooon oooonnnnneeeeaaaa vaaaaan!

Paljon iloista onnea Ihahhurjalle A-pentueelle!
Tänään tulee ensimmäinen tasavuosi ja huomenna juhlitaan!

Onnittelut kaikille ihanille, Sakarille, Hallalle, Aavalle, Hessulle ja Asterille! <3

maanantai 21. helmikuuta 2011

Verkulle terkkuja!

Otsikko sisältää tärkeimmän, eli lopulta kuvat meidän hiirenpyytäjistä. Tässä ensimmäisessä Merri (Mersu, Meeri jne.), jota ottaa päähän, että en silittänyt, vaan menin karkuun kameran kanssa.;-) Eli Vera, sulle tämä, Mersu odottaa kovasti teidän kyläilyä, että pääsee syliin!:-)
Sitten, tadaa! Lyydia pyöräytti eilen kaksi tällaistä! Voiko olla suloisempaa kuin vuohenlapsi!?
Nimet mietinnässä, tyttösiä kumpikin.. Hmm, Kerttu ja Kaisa? Pitää aina miettiä, ottaako ihmiset kunniana vai kiusantekona, joten mietitään, mietitään.:-)
Mutta, kevään poikimiskausi on nyt korkattu onnistuneesti.

Tässä kuvassa on Mersun kollega Purri. Se esittää vähän villikissaa, mutta ei kovin uskottavasti.;-)

 Voin kertoa, tätä ette odottaneet näkevänne! Vihdoinkin olemme rakkaan mieheni kanssa astuneet jonkin rajan yli suhteessamme ja hankkineet samanlaiset vaatteet. Kyllä nyt kelpaa.
No ihan oikeesti ei, vaan saatiin Valtralta korruptiohaalarit. Toivat ihan kotiin saakka. Ei me kyllä mitään valtraa edes haluta, meillähän on pikku-jonni.:-D
Vitsin Landet.:-D

perjantai 11. helmikuuta 2011

vastuunpako.

Edit. lisäsin nämä kaksi kuvaa myöhemmin, mut en osaakaan siirtää niitä oikeille paikoilleen tekstin sekaan.

Ensin käytiin perhekerhossa tekemässä koira.
 Tultiin kotiin, otettiin kartonkia ja alettiin saksia.

Tärkeä huomio, tässä on hirvi (Oivan)

Mutta tämä on poro (Aarren).

Pojat ovat, kröhöm, suhteellisen tuotteliaita.
En nyt saanut ladattua kuvaa, mitä näiden jälkeen tapahtui, mutta pikainen yhteenlaskutoimitus antaa arvioksi noin 15 erilaista kartioeläintä. Osa sentään pienempiä, poikasia nimittäin.:-)

Lasten visuaalisuus on jotain käsittämättömän järisyttävää. Tässä on Oivan piirustus, kuten näette, kuvassa on kärpänen juuttunut hämähäkin verkkoon. En käsitä, miten lapset saa kuvattua asioista niin olennaisen. Ja tunnelman. Hurjaa.


 No, asiasta viidenteen. Sain lopulta ommeltua olkkariin uudet tyynyt.
Rakastan niitä.

 Niin muutkin, räkänokat.<3
Eipä tänne muuta, muutoksia ilmassa. Veroilmoitusta. Karitsointien odotusta. Kevään odotusta.
Aurinkoa ja kimaltavaa lunta.