sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Kannatuksen vuoksi.

(Kuvan henkilö ei liitty juttuun.)

Kuulin taannoin, että joku mietti, kannattaako meidän tilanpitomme. Aiheesta voisi saada aikaan pitkänkin kirjoitelman, mutta jätetään miettijälle jotakin miettimistä.;-D

Voin nyt kuitenkin avata hieman ajatustapaani, kannattamisesta ja kannattamattomuudesta.

Nimittäin ystävästämme Lyydiasta. Lyydia tuottaa vuodessa keskimäärin yhden kilin. Jonain vuonna kaksi tai kolmekin, viime vuonna yhden, tänä vuonna ei yhtäkään huonon onnen vuoksi. Maitoa saamme kuitenkin sen verran, että sitä riittää ruoan laittoon, leivontaan ja pöytäjuomaksi. Nopeasti laskien, epäpätevä tapa laskea tosin, mutta ihan raharahaa summina, aiemmin ostimme kolmea eri maitoa, niitä meni pari litraa päivässä. Pojille luomumaitoa, iskälle valion sinistä ja minulle laktoositonta maitojuomaa. Keskimääräinen litrahinta 1,30 e. Jotten liioittelisi, lasketaan, että meillä meni kaksi euroa päivässä maitoon. Lasketaan, että jos Lyydia poikii kerran vuodessa, vaikka vuohi voi lypsää kolmekin vuotta yhteen menoon, ilman kilistelyä, se voisi olla maidossa yhdeksän kuukautta vuodesta (etten taas liioittele). Yhdeksässä kuukaudessa on päiviä 270, se kertaa kaksi euroa on yhtä kuin 540e vuodessa. Lisänä kotiäidin hurvitteluaika navetassa, joka vähentää terveydenhuoltokustannuksia merkittävästi.

Tosin tuosta summasta vähennetään rehut ja muu ylläpito, mutta maidon kustannuksiin pitäisi lisätä matkakulut kauppaan.

Koska en ylipäänsä pidä talouskeskeisestä ajattelusta ja koska aineettomia (ja ratkaisevan tärkeitä) asioita ei voi hinnoitella (esim. mielihyvä, jonka ihminen saa tuottaessaan omaa ravintoaan) jätetään tarkemmat laskelmat mielikuvituksen varaan.


Suosittelen vuohen hankintaa.<3
(Vähän niin kuin aiheen sivusta pari linkkiä, Kaarina Davis ja Tom Hodgkinson )

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Keveyttä.

Kaikki tärkeimmät asiat opettaa isoveli. Kyseessä takapenkin bilsantunnit. Käy näin;
A: Hei, mä näin tiikerin, ison tiikerin!
O: Ihan tottako?
A: Niin!
O: Aarre, ei Suomen metsissä asu tiikereitä. Siellä asuu vain hirviä, karhuja, peuroja, pupuja ja sellaisia. Sitten siellä on kettuja ja susia ja ... ja hirmuisia myrkkysieniä. Mutta ne ei ole eläimiä vaan sieniä. Niitä ei saa syödä, koska niistä tulee tosi kipeäksi. Mutta ei Suomessa, näissä metsissä ole tiikereitä. Tiikereitä on Ahvrikassa. Ja siellä on myös vaarallisia leijonia.
A (vaikuttuneena): Niin.

:-D

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Raparperi 2.



Tällaisia lankoja (ja paita Oivan päällä) tuli. Pohjaväreinä tumman ja vaaleanharmaa villalanka. Oli myös puhtaanvalkoinen 7 veikka, mutta se muutti jo uuteen kotiin. Kuva ei tee oikeutta värille.


Tässä teille meillä viime aikoina soinut biisi.. Olen tainnut tulla vanhaksi. Ei haittaa.
(Ainut huono puoli, että videota ei voi katsoa ilman Uuno-ajatuksia ja se on pahapaha. Yök koko Uuno.)

tiistai 15. kesäkuuta 2010


Raparperisadonkorjuu jätti jäljelle kasan lehtiä. Ne on mukava käyttää hyödyksi ennen kompostointia. Väripadat porisemaan siis jo aamusta. Entinen emäntä (tituleeraa itse itseään tällä nimellä;-) jätti perinnöksi ihanat kattilat kansineen. Minä tietenkin niiata niksautin ja olin onnesta soikeana. Viileät ilmat passaa minulle hyvin, keittiön puuliedellä on helppo keitellä väriliemiä. Haaveena on saada grillikatokseenkin puuliesi, ulkona olisi mukava keitellä, vanhan puuhellan osat ovat jo olemassa.
Näitä täällä. Onni.