Mua huudetaan keittiöstä, mutta luettuani kirjan John Naishin kirjan Riittää jo, heitän mietittäväksi ajatuksen " Kun kaikkea on jo yllinkyllin, milloin sitä on tarpeeksi?"
Kannattaa lukea moinen kirja.
Ja minä yritän kamalasti maalata ja sen sellaista. Kolmen viikon päästä mun ja ystäväni Anskun töitä ja tekeleitä Lapinlahden kirjaston näyttelytila Aniarassa.
tiistai 28. huhtikuuta 2009
keskiviikko 15. huhtikuuta 2009
Oivatti.
Oiva on hoidossa ihanalla Kirsillä joka toinen viikko yhden päivän. Yleensä pyritään nappaamaan se päivä, kun jotain jännää tapahtuu. Jokin aika sitten hoidossa oli valokuvaus -sinne oli tietenkin päästävä!:)
Oivalla on "tyhmä"-kausi. Kaikki on tyhmää, vaatteet, äiti, Aarre, isi, vessa, lattia, portaat.. lista on loputon. Eilen aamulla oli aamukahvilaiset, melkein kaksikymmentä lasta. Oiva otti tosi raskaasti sen, että lapset leikkivät hänen leluillaan, kiikkuivat hänen kiikussaan, lukivat hänen kirjojaan. Oiva ei millään ehtinyt kaikkea vahtia ja seurata.. Minusta tuntui, kuten aina, pahalta seurata, kun lapsella on niin suuria tunteita. Vaikka hyvä on oppia jakamaan, tietenkin. Suuret tunteet vaan tuntuvat niin pelottavilta..ja äidistä riittämättömältä, kun ei voi pelastaa lastaan niiltä.. eikä suojella. Eikä totta puhuen edes tiedä, miksi lapsi tuntee niin kuin tuntee.
Ennen lapsia oli kamalasti asioita, joita en lasten kanssa "ikinä" ja mitä minä ainakin "aina".
Voi pojat.
Eipä oo ennee.
Oivalla on "tyhmä"-kausi. Kaikki on tyhmää, vaatteet, äiti, Aarre, isi, vessa, lattia, portaat.. lista on loputon. Eilen aamulla oli aamukahvilaiset, melkein kaksikymmentä lasta. Oiva otti tosi raskaasti sen, että lapset leikkivät hänen leluillaan, kiikkuivat hänen kiikussaan, lukivat hänen kirjojaan. Oiva ei millään ehtinyt kaikkea vahtia ja seurata.. Minusta tuntui, kuten aina, pahalta seurata, kun lapsella on niin suuria tunteita. Vaikka hyvä on oppia jakamaan, tietenkin. Suuret tunteet vaan tuntuvat niin pelottavilta..ja äidistä riittämättömältä, kun ei voi pelastaa lastaan niiltä.. eikä suojella. Eikä totta puhuen edes tiedä, miksi lapsi tuntee niin kuin tuntee.
Ennen lapsia oli kamalasti asioita, joita en lasten kanssa "ikinä" ja mitä minä ainakin "aina".
Voi pojat.
Eipä oo ennee.
tiistai 14. huhtikuuta 2009
Pitkästä aikaa. Päätin olla ottamatta stressiä blogista ja anteeksiantaa itselleni venyvät tauot päivittämisessä, joten pahoittelen hiljaiseloa. Ehkä minä virkistyn vielä.;)
Iloisia uutisia konnarintamalta. UVB-valo villiinnytti kaverit niin, että tuli todettua Roosan olevan urospuolinen.. Roope on nykyään niin reipas, että kuluttaa kaivelemisessa ison osan päivästään. Ehkä se on naaras? Toivon niin. Ruoka maittaa, kuten kuvasta näkyy. <3Pääsiäinen oli ihana, meillä oli Isoisä ja Isoäiti yllätysvieraina ja vilskettä riitti. Näissä kuvissa pojat ja Isoäiti katsovat DVD:ltä Kertunmäen kesäteatterin satukimaraa. Hetkittäin jännitti...
torstai 2. huhtikuuta 2009
Ihahhurjalan hyvä huomen.
Aarre on ilahduttanut heräämällä aamuisin klo 6.10.. Tai tänään ekan kerran 5.40. Tuleepahan herättyä aikaisin, kun minulta onnistuu tuo nukkuminen melkein puoleen päivään ihan helposti, jos siihen on mahdollisuus. Tykkään aamuista. Siis jos herää virkeänä, eikä herättäjä ole Isäntä. Aarre tekee kamalasti poskihampaita ja kaivaa ruoat suustaan. Söisi mieluummin "peipää" kuin puuroa tms. Aarre osaa sanoa myös "kakka", "heppa", "vaippa", "koikka" (mikä tarkoittaa oivaa kai) ja sitten yhtenä päivänä rallatteli "ota kiinni mandariini" ja me kuultiin se Reion kanssa molemmat..:)Kuvasin nuo muut heränneet tänä aamuna.
Kultsi-Boltsi, tikkana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)