Periaatteenani voisin pitää, että joka vuodenaika tuo mukanaan luvan uuden taidon opetteluun.
Tänä keväänä tuo uusi taito voi olla kehräys värttinällä.
Ensin otetaan esimerkkiä (Youtube auttaa) ja asetetaan tavoite riittävän korkealle (mitään realiteetteja ei oteta huomioon).
Sitten surffataan netissä, etsitään lähin värttinäkauppa, tässä tapauksessa Lankakauppa Kuje .
Käydään ohikulkiessa nappaamassa äitienpäivälahja itselle.
Samaan kassiin mahtuu vähän kehrättävää kuitua. Ei kannata uskoa myyjää, joka sanoo, että on helpompi aloittaa jollain karkeammalla kuidulla (muistetaan tavoite).
Katsotaan vähän lisää videoita ja aloitetaan harjoitukset.
Siitä se sitten lähtee, kesällä voikin tehdä jo jotakin ihan muuta,
jos tavoitetta ei ole saavutettu.
Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistaa.
Tosi hauska! Aika, sanoisin hmm meditatiivista, tuo perulaisten toiminta huilun soidessa taustalla, ystävien ja lasten hiljaa istuskellessa vieressä... Olisikohan se ensimmäinen pieni takaisku, ettet sinä ehdi edes istahtaa niin pitkäksi aikaa, kuin filmin naiset ehtivät, mitä se oli minuutti 30s, vai? Ei vaiskaan, hatunnosto uudelle harrasteelle. Mistä sä keksitkin kaikkea!?!
VastaaPoistaTuli mieleen sekin, että tutulta kuulostaa tuo, että mitä sitä, jotakin harjoittelutyötä näpertämään, kun voi heti tehdä jotakin oikeaa... ;DDD
VastaaPoistaSamansuuntaiset suunnitelmat, joskin mä meinasin tarttua rukkiin. Äiti saapi opettaa. :]
VastaaPoistaSitten vaan vielä asianmukaiset hattu ja vaatteet :)
VastaaPoistaJa minä luin, että sitä tukilla silmään joka..... heeh kunnon pläjäys:)
VastaaPoista