ihahhurjat

2012-01-27T09:51:00.000-08:00

Meillä on 250-litrainen akvaario. Mukava kapistus.

Kalastona on ihan seura-akvaario-lajeja, mutta rajoitteena on lämmittimen puuttuminen. Lajit ovat siis viileän veden kaloja ja kestävät n. 21asteen lämpötilan.

Pyrin hankkimaan lajeja, jotka lisääntyvät vankeudessa, eli en halua ostaa altaaseen luonnosta pyydettyjä lajeja. Tässä on välillä vähän epäselvyyttä, kun akvaariokauppiaatkaan eivät tiedä, mistä kalat tulevat.

Paratiisikaloja on neljä, Yritin kyllä hankkia pariskuntaa, mutta valitettavasti kaupassa oli poikasia, joiden sukupuolta ei erottanut. Nyt on ainakin kaksi koirasta ja siksi pitää laittaa toinen allas..onneksi akvaariotelineenä on trikki, johon mahtuu kolme allasta, yksi 250l ja kaksi 125litraista.

Paratiisikalat ovat kauniita ja helppohoitoisia.

Minulla on kaksi mutakalaa, söpöläisiä.

Ja kaksi lajinmääritystä vailla olevaa monnista, jotka sain eläinkaupasta kaupantekijäisiksi, olivat tulleet evakkoon sinne.

Että tälläistä kalakeittoa minä teen.

2012-01-26T03:48:00.000-08:00

Hahhaa! Musta tuli kummi!
Joten käykää koukuttumassa ystäväni Johannan Virranmutkan Pikkukartano-blogiin.
Siellä on se mustavalkoinen otus, jonka sain nimetä.<3
Luvassa kiinnostavaa ja usein päivittyvää tarinaa.

2012-01-19T10:17:00.000-08:00

Päivitin firman blogia äsken..
Suunnitelmissa oli suuri siivouspäivä, mutta "onnekseni" aamulla nousi kuume, joten säästyin siltä.:-D
Oivalla on ollut eskarissa hiihtoa ja se on muuten mukavaa se. Innoissaan tuo ipana uudesta lajista. Tänään kyllä oli harmittanut, kun Aarre oli ajanut ohi potkurilla. Ei auta meidän selitykset, että jos on eläessään hiihtänyt alle kymmenen kertaa, ei tarvitse vielä olla Finlandia-tason hiihtäjä.
Nyt taidan könytä iltapalalle ja julkaista tämän, vaikkei mulla mitään asiaa ollutkaan, kuten huomasitte. :-)
Hauskaa iltaa sinulle, kuka lienetkin.:)

2012-01-12T00:33:00.000-08:00

Käytiin luistelemassa ensimmäistä kertaa lasten kanssa, kun Isoisä ja Isoäiti olivat viettämässä meillä loppiaista. Aika uskomatonta, miten äkkiä Oiva löysi tasapainon ja alkoi pysyä pystyssä. Taitaa olla tuossa iässä vielä niin suuri luottamus itseen, että uskaltaa yrittää monta kertaa.

Mukavaa oli! Melkein niin, että ajattelin hankkia itsellenikin luistimet.

Aarre ei uskaltanut oikein yrittää, kun pelkäsi kaatuvansa, joten ehkä pitää vielä vähän kasvaa, tai ainakin harjoitella.

2012-01-10T00:22:00.000-08:00

Aamullakävelyllä oli aika raikas keli,-17. Kuu mollotti taivaalta täydeltä terältä ja vastarannalla aurinko pilkisteli puiden välistä. Navetalla lampaat eivät palele, syövät tosin enemmän elannokseen, mutta pötsin toiminta pitää ne lämpiminä. Ja onhan niillä villa. Vuohilla on kunnon talvikarva ja näyttävät ihan palloilta.

Vanhan navetan puolella pysyy plussalla, vaikka ovet rehuvarastoon ja ikkunoistakin osa on auki. Mieluummin riittävästi raikasta ilmaa, kuin lämmintä ja kosteaa. Ihana talvi, lopultakin!
Kuten kuvista näkyy, aika onneton kamera mulla puhelimessa.;)

2011-12-23T04:44:00.000-08:00

Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2012!

Muutoista ja jämähtämisestä.

2011-09-02T02:21:00.000-07:00

Tämän postauksen piti olla ihan toisenlainen, mutta Siskon blogattua muuttamisesta, aloin itsekin miettiä oman elämän muuttoja.
Sain nopean laskutoimituksen tulokseksi 18 kotia alle 30* vuodessa. Lapsena me muutettiin aika tiheästi, mutta vanhempien kanssa kodit vaihtui 16 vuoden aikana vain 6 kertaa. Siitä eteenpäin naimisiin saakka ehti olla 4 asuntoa, jos asuntolaelämää ei lasketa. Viimeisessä kodissani asuin 3,5 vuotta. Se oli kiva kämppä. Reiosta olen löytänyt kaltaiseni, naimisissa (7 v.) ollaan muutettu viidesti. Ensimmäisen 5 vuoden aikana oikeastaan ne kaikki. Muistaakseni se oli 4.muutto, kun kuukautta ennen seuraavaa muuttoa saatiin viimeiset taulut seinään. Ei auta jämähtää.:-) Jonkin sortin helpotusta toi tämä tiedossa oleva pidempi jakso tässä. Kertookohan jotakin se, että karavaanielämä on ilmaantunut haaveisiin?:-D
Kodit ovat aina olleet koteja, kuten siskokin sanoi, ei muutto lapsena koskaan aiheuttanut mitään muuta kuin iloista odotusta, mitään traumantynkää en ainakaan myönnä.
Siellä missä asun, siellä on koti.
Tulipa tässä mieleeni, saakohan taivaassa muuttaa?
Sillä vaan, että kun aika pitkä aika asua samassa paikassa koko ikuisuus.
Tiedossa hankaluuksia meidän klaanille.
Luulen kyllä, että tämäkin asia on jollain tapaa hoidossa Tiedätte Kyllä Kenellä.

P.S.Muutoshalukkuudesta voisin vielä sen verran sanoa, että autot meillä on vaihtuneet myös aika tiuhaan. Seitsemän vuoden aikana meillä on ollut 11(hyvää) ajoneuvoa, eikä siihen ole laskettu traktoreita. Tapaat meidät Nettiautossa.:-D
(No, viimeisin auton vaihto harmitti, mutta onneksi Isännällä on lahjoja autojen ostoon ja saatiin hyvä tilalle.:-)

*Niin, ajatella, olen niin nuori.:-D

2011-08-07T23:24:00.000-07:00

Windy ylemmässä kuvassa heti meille tultuaan ja alemmassa kolme päivää sitten.

Pojat tykkää Windyläisestä ja Windy viikari pojista.

Windy on neropatti.

2011-07-23T13:01:00.000-07:00

Pinnalla Ihahhurjalassa;

*tipuerä 2 muutti keittiöstä kanalaan. 7/8 kuoriutui, näyttäisi olevan neljä kukkoa ja kolme kanasta.
*Windy ja Xena melkein tappoivat minut huoleen ja itsensä kuumuuteen, karkaamalla, eksymällä ja menemällä naapuriin. Argh.
*Kumma kesä, viinimarjat melkein kypsiä, mustikoita täynnä pensaat, mutta niiden kypsymistä vielä odotellaan, samoin vadelmien, maanantaina aletaan poimia. (vadelmat ja viinimarjat myydään itsepoiminnalla, mustikat valmiiksi poimittuina.)
*Pakko kehaista, täällä asuu kaksi maailman mahtavinta ipanaa.<3

2011-07-05T13:58:00.000-07:00

YllätyS!
Meille muutti uusi Henkilö.
Se on kovasti pieni ja soma ja hurmasi koko perheen välittömästi (myös pappa-romppasen, mikä lienee uutinen).
Nyt se köllii umpiunessa kiikun vieressä tuossa.
Varoitus vain, täällä saa naskalihammasta nilkkaan!
Täällä asuu, sijoituksessa, indyWindyviikari, hirmuinen wannabe-lampaspaimen!
Alkukoti löytyy Vanhalan Lammastilalta, josta linkki pennut ja sieltä kuvia.

Tällä viikolla ohjelmassa myös kananmunien tuijottelua ja tirppojen mahdollisen kuoriutumisen seuraamista.

2011-06-28T05:33:00.000-07:00

Hautomakone on kuumana taas. Kahdeksan munaa matkusti linja-autossa Joensuusta puolitoista viikkoa sitten. Ekoista kolmesta kuoriutuneista (niistä pääsiäistipuista) jäi henkiin kaksi, jotka ovannet kanasia kumpainenkin. Ruojat ruskeat eläkeläiset nokkivat hengiltä yhden, joten nyt lähtevät eläkeläiset kaltaiseensa seuraan naapuriin ja meille jää mummokana Blacky pikkuisten kanssa olemaan, hän kun on ottanut hoitotädin vastuun harteilleen.
Että sellaista kananelämää.

2011-06-11T13:21:00.000-07:00

Uuhjeah.Valivalivali.
Mistä huomaa, että olen ollut liikaa kotosalla?
Sen tietää siitä, että alan päivitellä ihan idioottimaisia pikapostauksia, mutta menköön tämäkin helteen piikkiin.
Seuraava on säälinkeräystä, mutta omapa on blogini.;-) Mulla on nyt kumpikin käsi kipeä. Aamulla herättyäni oli oikean käden kyynärpää ihan turkasen jäykkä ja kuuma ja jomottava. Onneksi on toinen käsi, ja siinä neljä tervettä sormea. Tässä odottelen hankaluuksia/hermojen kiristelyä, koska maha alkaa olla aika kiukkuinen kipulääkkeistä, eikä nuo kipugeelit auta mitn. Eikä tuo hermovaurioryökäles ainakaan asiaa auta, alkaa kohta oikeasti olla hermovaurio korvienkin välissä. Varsinkin, kun ei pysty pahinta kärkeä kivusta tappamaan noilla tropeilla.
Sinänsä hauskaa, koska olis tässä jokunen projekti kesken.
Tänään vielä uhallani otin lääkkeitä ja sain sitten jotakin tehtyä (syötyä en/kiitos vatsa), koska alan kiipeillä seinille pelkällä laskenpa tästä letkusta vettä-sektorilla.
Istutin siis mansikat,tomaatit, yrtit ja kylvin lisää kaikenlaista. Kasvimaa alkaa olla kunnossa.

Sitäkin hauskempi juttu tähän loppuun, ikään kuin palkinnoksi, jos jaksoit lukea valivalivalitusta, Oiva pohdiskeli tänään jotakin itsekseen (sen huomaa siitä, että tulee puoliksi hiljaista), ja kysyi sitten: "Äiti, silloin kun te menitte iskän kanssa naimisiin, niin olitteko te siellä kauan? Ihan yötäkin?"
Ihan kummallisia ajatusratoja noilla mietteet laukkaa, arjen iloilla.

2011-06-09T11:48:00.000-07:00

Heippadi hei, täällä kirjoittelee täti Foliohattu!
Sellasta vaan, kun toi Rounduppihan on ihan turvallista, niin mistä näitä tälläsiä tulee?

Että hei, ostakee luomua.

P.s. Olin muuten tänään kuuntelemassa näitä, koska tämä avasi kesäkaupan Varpaisjärvelle(!!), eli tuohon ihan liki. Tervetuloa meille kesällä, niin vien teidät tuonne!:-) Virkistävää nähdä reippaita, kauniita, taitavia ja yritteliäitä naisia, kuulla vipattavan hyvää musiikkia ja istua plyyshisohvalla lörpöttelemässä.;-)

2011-06-08T10:31:00.000-07:00

Kesä ja kärpäset!
Korjasin kiikun, sellaisen romun, josta entinen emäntä sanoi, että isäntä korjasi sen 70-luvulla, eikä ehtinyt ennen lahoamista istua.. Minä vähän hitaammalla käyn ja siinä istuen on jo parit kaffet juotu.:-)
Aitoja tehty, uuhet ja karitsat ovat laitumilla, pässit vielä totuttelevat vihreään.
Pikkupukit ovat muuttaneet muualle ja rauha on siltä osin maassa. Onninmaasta toivottavasti voidaan lukea Beaviksen ja Buttheadin l. IhanaPilven ja Pikkun (inka, niinkö ne oli?:) kuulumisia. Samaisessa Onninmaassahan asuu ihanainen Sentin Täti Tikellys. Bertan veli Bolillo l.Bollis on samassa talossa, melkein naapurissa, kuin viime kevään pikkupukki Heinänkorsi alias Torres.
Niin ja kanat pääsivät pihalle, kun valtionhallinnon määräämä ulkonaliikkumiskielto lopulta taas loppui.
Merri-kissa on edelleen kateissa.

Kaikkea sellaista ja vähän muutakin, mutta niistä lisää myöhemmin!

Päivän hyvis!

2011-05-26T01:30:00.000-07:00

Käykää täällä, lisätkää itsenne ketjuun ja Hesari lahjoittaa jokaisesta liittyneestä 50 senttiä naistenpankille.
Olikohan se WHO:n joku tyyppi, joka sanoi Maaseudun tulevaisuuden artikkelissa, että jos kehitysmaissa maanviljelijänaisille saataisiin samanlaiset mahdollisuudet ja tuki kuin miehille, voitaisiin poistaa suurin osa maailman nälästä.
Naisten auttaminen (ja tyttöjen kouluttaminen) yhteisössä parantaa koko yhteisön keinoja selvitä.
Em. artikkelissa kerrottiin, että maailmassa joka toisella on kännykkä, joka kolmannella (muistaakseni) nettiyhteys ja joka kuudes kärsii nälästä.
Epistä, sanon minä.

Bertsa Berdiitta.

2011-05-11T11:16:00.000-07:00

Bertsa l. Berdaliini l. Tirriäinen eli se Beerit pääsi tänään kaunistamaan erästä toista taloa, sydänystäväksi Timpalle, samanväriseen seuraan.
Meidän katraaseen Beerit oli liian kesy, leimaantunut minuun ja vaikka miten nuo kaikki haluaisi itsellään pitää, on kovetuttava ja annettava niitä joskus pois, myös se läheisin. Sydäntä särkee, kun Oivalta tulee joka kerta itku, kun jostakusta on luovuttava, niin tänäänkin "mut kun siitä just tuli vasta mun ystävä", ei auta, vaikka keksii mitä, kun yksi sadasta puuttuu, se puuttuva on tärkein.
Mutta ollaan me iloisiakin, iloisia jokaisesta hyvästä kodista, joissa pienet ystävämme saavat käyttäytyä lajinmukaisesti, olla hyvässä hoidossa, joissa niitä rakastetaan juuri sellaisina kuin ne ovat.
Meillä on käynyt uusien kotien kanssa ihan loistava tuuri.

2011-05-05T13:51:00.000-07:00

Periaatteenani voisin pitää, että joka vuodenaika tuo mukanaan luvan uuden taidon opetteluun.

Tänä keväänä tuo uusi taito voi olla kehräys värttinällä.

Ensin otetaan esimerkkiä (Youtube auttaa) ja asetetaan tavoite riittävän korkealle (mitään realiteetteja ei oteta huomioon).

Sitten surffataan netissä, etsitään lähin värttinäkauppa, tässä tapauksessa Lankakauppa Kuje .

Käydään ohikulkiessa nappaamassa äitienpäivälahja itselle.

Samaan kassiin mahtuu vähän kehrättävää kuitua. Ei kannata uskoa myyjää, joka sanoo, että on helpompi aloittaa jollain karkeammalla kuidulla (muistetaan tavoite).

Katsotaan vähän lisää videoita ja aloitetaan harjoitukset.

Siitä se sitten lähtee, kesällä voikin tehdä jo jotakin ihan muuta,

jos tavoitetta ei ole saavutettu.

Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistaa.

2011-05-02T12:46:00.000-07:00

Hyviä uutisia!

Naapuriin, ihan lähelle, 500 metrin päähän meidän tien päästä, suon reunaan, on tullut kylttejä "yksityinen luonnonsuojelualue", voiko mukavampaa olla?

Mulla on ekat vapaat piiitkään aikaan ensi viikonloppuna. Huh! Tiedossa kokoustamista, ainakin yksi rauhallinen ruokailu (toivon niin) ja autossa istumista (hyvässä seurassa). Meille tulee lomittaja(!) ensimmäistä kertaa. Jännää.

Poikimiset alkaa olla ohi (yksi emo jäljellä). Navetassa kipittelee siltä jäljiltä 31 lammaslasta ja 3 vuohenpieniä (yksi muutti jo toiseen paikkaan, pikkupukki Bolillo, joka syntyi Lyydialle helmikuussa).
Uuhikaritsoita syntyi 12, kileistä kuttuja oli tasan Bertta, joka jää kotiin kasvamaan.

Vadelmaa ollaan laitettu kevätkuntoon ja siemenet odottavat peltoon pääsyä. Kuriositeettina mainittakoon, että puna-apila, jota kylvetään heinänurmen joukkoon, on naapurin viljelemä maatiaislajike. Sen nimi on Turunen. Apilan siis, ja no, tietenkin myös naapurin.:-D

Siinäpä näitä, hyviä uutisia.

2011-04-27T01:52:00.000-07:00

Tipiäiset kasvaa.

Siipisulat ovat alkaneet ilmaantua ja pyrstöt näkyvät..
Tiput ovat keittiössä vanhassa akvaariossa (siitä johtuu kummalliset heijastukset), josta niiden kehittymistä voidaan seurata tarkkaan.

Kolme tipua lopulta kuoriutui.

Näiden "serkkuja" näkyi olevan myös eräässä blogissa.

Meidänkin tipuset kuuluvat horniolaiseen kantaan ja ovat suomalaisia maatiaiskanoja.

Nyt pitäisi saada lisää munia haudottavaksi.;-D

Beavis&Butthead.

Mm. tälläistä tänne.

Kivvaa.

2011-04-21T03:15:00.000-07:00

No. Toinen on Kana (tai kukko, ei voi tietää.)

Toinen on, mikä? Pingviini!

En tiedä..seuraavassa munassa on varmaan joku Tyrannosaurus Rex.

Näyttää tosin, että muut eivät kuoriudu.

Mutta hei, pingviini tai kottarainen, pääsiäistipuja kuitenkin!:-D

Ai niin Kaisa, toi kone on lainassa, ei ole oma, valitettavasti.:-)

Tsirp!

2011-04-20T06:13:00.000-07:00

Aamulla munassa oli pikkuinen särö.

Kuutta tuntia myöhemmin ilmoille pullahti pikkuin ii-ii.

Kamalan touhukas jo.

Välillä nukuttaa.

Nyt toisessakin munassa on särö.:-D

Hah!

2011-04-08T01:28:00.000-07:00

Reio kertoi aamulla, että eilen, kun hän tuli poikien kanssa kotiin, traktori oli minun jäljiltäni navetan edessä, ja Reio oli sanonut pojille, että "kattokaas, äiti on ollut traktorihommissa" niin Oiva oli vastannut, että "Äiti traktorilla, HAH, mikä vitsi!" ja nauranut päälle mehukkaastí.
Ei voi tietää, mitä lasten päässä liikkuu. Kiva kuitenkin, että on kaikilla hauskaa.:-D

Kevät ja pesimävietti

2011-04-06T08:27:00.000-07:00

Pesimävietti, minulla.
Aiheuttaa hurisevan koneen keittiön pöydälle. Koneessa, sopivassa kosteudessa ja lämmössä kehittyy pikkuisia tipiäisiä.
Tänään, haudontapäiviä 8, oli 7 kymmenestä alkio lähtenyt kehittymään.
Sain maatiaiskanan, horniolaisen kannan, munia koetettavaksi.. Saa nähdä kuinka käy. Tulleeko pääsiäistipuja vai nou. :-D

Kiliset

2011-03-29T03:27:00.000-07:00

On tämä onnea, kun saa loistavan kodin pikkuipanoille, ilman että pitää edes ilmoitella missään. (Soittaa vaan oikealle ihmiselle;)

Tämä tietenkin tarkoittaa, että Beavis ja Butthead saivat oman kodin, ne lähtevät jahka ikää tulee lisää.

Nyt kuitenkin tulee myyntiin vielä LYYDIAN JA KARPPISEN pikku-BOLILLO (kun toinen kuttu olikin, kröhöm, pukki..)
Mä vähän ihmettelinkin sen sarven alkuja. :-D

Karppinen on ison tilan poika, emä maitotilan jalostuksen tulos ja emä Lyydia, joka on luonteeltaan aivan unelma ja kohtuullinen lypsäjäkin.
Luonteeltaan Karppinenkin on ihana, kiltti, eikä ole koskaan edes mallannut puskea. Bolillo on väriltään musta-harmaa, pieni valkoinen merkki päässä.

Eerikäinen.

2011-03-25T07:34:00.000-07:00

"Hei, olen Beavis. Mulla on veli Butthead.Meidän äiti on Eerika.

Kuvassa mä olen kaksi hetkeä vanha."

Luulin jo, että kävi huonosti, mut saatiin lopulta Eerikan kanssa kaverit pihalle.

Ei uskoisi, miten solmuun voi mennä 8 jalkaa ja kaksi päätä, jos on niin vähän tilaa kuin kohdussa on.

Näiden jälkeen (virheasentojen) tuntuu, että peräkontissa solmuun menevät köydet on lasten leikkiä.

Hyvää viikonloppua jokaiselle!

Beeritson.

2011-03-21T05:49:00.000-07:00

Iloksenne voin ilmoittaa, että Beeritti on kovasti virkeä ja kasvanut puolitoista kiloa viikon aikana, että painoa on nyt 3500grammaa. Vertailukohteena, isot sisarukset ovat seitsemän, kahdeksan ja neljä puoli kiloa, joten kyllä tytössä pippuria riittää. Nyt on siirrytty osaksi lampaan maitoon, jota lypsetään huippumaitoiselta kaksosten emältä.
Beeritistä Bullukaksi!

Lyydian kilit...

2011-03-18T05:57:00.000-07:00

...saivat nimikseen Bertta ja Bolillo.:-D

Hyviä uutisia!

2011-03-16T11:57:00.001-07:00

Hesarin sivuilla!

Bikkuinen Beerit.

2011-03-15T10:55:00.000-07:00

Voe tokkiisa.
Syntyipä tuossa yksi vuonue, jossa on neljä karitsaa. Kolme pässykkää ja yksi uuhipuoli. Kaikki on mennyt hyvin, mutta vuonueen 3. päivän painoerot ovat mahtavat: suurin 6kg, toiseksi suurin 5kg, kolmas 3,5kg ja neljäs, Beerit, 2 kiloa. Beerit ei mitenkään pärjää kilpailussa veljilleen ja meinaa jäädä ilman maitoa- läheisyyttä emä kyllä antaa ja lämpöäkin.
Beerit saa siis erikoispalvelua ja tuttipulloa, käytävän toiselta puolelta käyn Lyydiaa lypsämässä ja lämmin maito pullossa Beeritille.
Suloinen se on kuin mikä, jospa siitä vielä elolle selviäisi. Muiden muita karitsoita uuhet töykkivät pois luotaan, mutta Beerit saa olla rauhassa. Säälittävä ja hellyttävä muidenkin kuin minun mielestäni.<3
Yritän saada vielä kuvan teille tänä iltana.

Tässäpä vielä linikki iloiseen mussiikkiin, kiitos, hej.

hei, mullon harrastus!

2011-03-12T10:43:00.000-08:00

Ostettiin pikkuinen purkki, 250 litraa, tänään. Tai itseasiassa niitä tuli kolme, 250:n lisäksi kaksi 125 litraista. En kyllä, ainakaan alkuun, meinannut käynnistellä kuin tuon ison. Nyt vaan toivotaan, että se ei leviä olkkarin parketille.:-D
Kaloja ei ole, ainakaan vielä. Akvaarion pitää ensin kypsyä kunnolla, vesiarvojen asettua jne., ennen kuin kaloja voi ajatellakaan. Mutta kasveja ostin ystävien kaupasta.

Ajatella, nyt minullakin on harrastus.:-D

Tänään täällä.

2011-03-11T08:02:00.000-08:00

Tässäpä nämä muorit ovat vielä auvoisessa odotuksen tilassa.

Vasemmalta 062, Pulisonki, 680 ja Naispappi.

Nyt samat muorit ovat tekaisseet yhteensä 13 karitsaa.

Eipä ole ihan vähän, neljästä emästä nimittäin.

Tässä on Pulisongin uuhikaritsa.

Näistä oikean puoleinen on 062:n ja toinen Pulkkarin. Vasemmalla pässykkä, oikealla uuhi.

Tässä 680:n ruskea pässipoika.

Ja tässä merri, joka tekee lumienkeliä.

6 uuhta on nyt poikinut, jäljellä enää 14.;-D

No nyt!

2011-03-04T02:08:00.000-08:00

Ja lisää pukkaa.:-D

pahoittelen edellistä.

2011-03-03T09:45:00.000-08:00

Tapasin tänään maailman suurimman valittajan ja päätin itse lopettaa. Valittaminen sammuttaa energiat välittömästi. Mutta ainahan voi selitellä valittamista, narrata itseään ja käyttää vaikka tätä: "en valita, luettelen vain realiteetteja". Yhtä kaikki, kiva meni jo.

Valittamattomuudesta puheen ollen, enpä haluaisi vatsaani (tai tissejäni) venyttää tällä tavalla. Muoreilla alkaa olla ahdasta vatsassa. Pikku arvuuttelu voisi olla paikallaan, montako karitsaa? (Viime vuonna tämä emäntä teki neloset).

Mutta ai, nämä kaverit ovat kasvaneet kovasti ja hilluvat (paitsi nyt, kun yritin kuvata) ja kiipeilevät Lyydia-paran päällä.. Nimet puuttuvat vielä, ehkäpä me vielä keksitään (ideoita? Vera?).

Valittamattomiin!

Mur.

2011-03-02T10:39:00.000-08:00

Varoitus, seuraava teksti sisältää sellaista materiaalia, jota ei pidä lukea ollenkaan, jos ei mittään tajua.
Että niinku huumorituumoria tarvii tämä.

En tiedä, tiedättekö te, mutta minä tiedän, että maailmassa eniten minä vihaan yllätyksiä (no, ehkä toiseksi eniten). Joten en halua yllätellä, onkohan siellä navetalla jo jotkut pienet muorin alla!
Maailmassa eniten (3.?) minä rakastan lahjoja, joten nyt siellä navetalla voisi jo olla niitä pieniä, villaisia ja virkeitä lahjoja kasapäin!

Nyt tekin tiedätte, että alkaa olla elliksen hermo vähän hellässä, koska läpi yön nukkumista on turha kuvitella, koska navetalla saattaa olla jo joku poikinut, ja olen sellaisessa tilassa, että toistan kaiken sanomani kahteen kertaan.

En tiedä, tiedättekö te, mutta minä tiedän, että maailmassa eniten minä vihaan yllätyksiä (no, ehkä toiseksi eniten). Joten en halua yllätellä, onkohan siellä navetalla jo jotkut pienet muorin alla!

Maailmassa eniten (3.?) minä rakastan lahjoja, joten nyt siellä navetalla voisi jo olla niitä pieniä, villaisia ja virkeitä lahjoja kasapäin!

Nyt tekin tiedätte, että alkaa olla elliksen hermo vähän hellässä, koska läpi yön nukkumista on turha kuvitella, koska navetalla saattaa olla jo joku poikinut, ja olen sellaisessa tilassa, että toistan kaiken sanomani kahteen kertaan.

JEp. Toi nukkuminen on aihe, jolle voisi omistaa oman postauksen. Tai ehkäpä se lähemmin kertoisi unettomuudesta. Siitäpä sitä alkaa olla kokemusta, jopa enemmän kuin siitä unesta vai mikä senytoli.

Ihan iloissani minä täällä. Täällä on kattokaas kivvaa. Lepposta savolaista maalaiselämätä.:-D

Että kaikkea vaaleanpunaista vaan ja sillee! Laalaa!

Aarre-pikkuinen.

2011-02-28T10:14:00.000-08:00

On noikin kyllä aika söpöjä miniukkeleita.

Pentuttappoominen la 26.2.2011

2011-02-28T01:02:00.000-08:00

Lauantaina meille iski rytmiryhmä ihmisineen, juhlimaan em. yksivuotissynttäreitä.

Tässä me ollaan pihalla "ehkä ne rauhottuu, jos käydään pihalla ennen kaffeja"- lausahdus sai väen hekottelemaan, just joo, rauhoittuvat? ai nää vai?

Eikä se nyt niin tarpeen ollutkaan, rauhoittuminen siis, mutta tavattiinpa pihalla se Iso Musta, josta pikkuväki painajaisia näkee. Enää se ei ollut niin Iso, mutta vähän jännitti silti.

Sitten me juostiin, sinne, tänne ja tuonne ja taas takaisin!

Käytiin tietenkin näyttämässä petoja lampaille /lampaita pedoille ja molemmat oli jänniä.

Asteri ja Sakari söpisteli.

Kuvattiin niin kauan, että Sentti Penttiseltä pääsi haukotus.

Yllä vasemmalta Asteri(Astrid),Aava(Aune),Hessu (Arne) ja Sentti ja Sakari(Arttur).

Alla veljekset kuin kaksi gööttiä.

Hessu ja Sakari.

Typyt, Asteri ja Aava.

Pönötettiin ihan vähän, Sakari.

Asteri.

Aava.

Hessu.

Joukosta puuttui Halla (Alva), joka me vaikka dognapataan ensi kerralla.

On nuo mussukat todellisia Ihahhurjia!<3

Paaaljooon oooonnnnneeeeaaaa vaaaaan!

2011-02-25T01:54:00.000-08:00

Paljon iloista onnea Ihahhurjalle A-pentueelle!

Tänään tulee ensimmäinen tasavuosi ja huomenna juhlitaan!

Onnittelut kaikille ihanille, Sakarille, Hallalle, Aavalle, Hessulle ja Asterille! <3

Verkulle terkkuja!

2011-02-21T10:14:00.000-08:00

Otsikko sisältää tärkeimmän, eli lopulta kuvat meidän hiirenpyytäjistä. Tässä ensimmäisessä Merri (Mersu, Meeri jne.), jota ottaa päähän, että en silittänyt, vaan menin karkuun kameran kanssa.;-) Eli Vera, sulle tämä, Mersu odottaa kovasti teidän kyläilyä, että pääsee syliin!:-)

Sitten, tadaa! Lyydia pyöräytti eilen kaksi tällaistä! Voiko olla suloisempaa kuin vuohenlapsi!?

Nimet mietinnässä, tyttösiä kumpikin.. Hmm, Kerttu ja Kaisa? Pitää aina miettiä, ottaako ihmiset kunniana vai kiusantekona, joten mietitään, mietitään.:-)

Mutta, kevään poikimiskausi on nyt korkattu onnistuneesti.

Tässä kuvassa on Mersun kollega Purri. Se esittää vähän villikissaa, mutta ei kovin uskottavasti.;-)

Voin kertoa, tätä ette odottaneet näkevänne! Vihdoinkin olemme rakkaan mieheni kanssa astuneet jonkin rajan yli suhteessamme ja hankkineet samanlaiset vaatteet. Kyllä nyt kelpaa.

No ihan oikeesti ei, vaan saatiin Valtralta korruptiohaalarit. Toivat ihan kotiin saakka. Ei me kyllä mitään valtraa edes haluta, meillähän on pikku-jonni.:-D

Vitsin Landet.:-D

vastuunpako.

2011-02-11T02:31:00.000-08:00

Edit. lisäsin nämä kaksi kuvaa myöhemmin, mut en osaakaan siirtää niitä oikeille paikoilleen tekstin sekaan.

Ensin käytiin perhekerhossa tekemässä koira.

Tultiin kotiin, otettiin kartonkia ja alettiin saksia.

Tärkeä huomio, tässä on hirvi (Oivan)

Mutta tämä on poro (Aarren).

Pojat ovat, kröhöm, suhteellisen tuotteliaita.

En nyt saanut ladattua kuvaa, mitä näiden jälkeen tapahtui, mutta pikainen yhteenlaskutoimitus antaa arvioksi noin 15 erilaista kartioeläintä. Osa sentään pienempiä, poikasia nimittäin.:-)

Lasten visuaalisuus on jotain käsittämättömän järisyttävää. Tässä on Oivan piirustus, kuten näette, kuvassa on kärpänen juuttunut hämähäkin verkkoon. En käsitä, miten lapset saa kuvattua asioista niin olennaisen. Ja tunnelman. Hurjaa.

No, asiasta viidenteen. Sain lopulta ommeltua olkkariin uudet tyynyt.

Rakastan niitä.

Niin muutkin, räkänokat.<3

Eipä tänne muuta, muutoksia ilmassa. Veroilmoitusta. Karitsointien odotusta. Kevään odotusta.

Aurinkoa ja kimaltavaa lunta.

Rouva Lyytikäinen

2011-02-04T09:34:00.000-08:00

Tässä edeltävältä postaukselta unehtunut kuva Rouva "saatanollatiinetaisittenen" Lyydia.
Ajautunemme vielä matkustamaan ystävämme Katin luo, jolla on ultra. Minä nimittäin haluan tietää, onko siellä ketään.
Vuohilla on sellaisia hauskoja piirteitä, kuten ne voivat olla aivan kuin tiineitä, mutta poikivat lopulta vain vettä. Nehän saattavat myös lypsää ilman tietoakaan pukista, sellaista kuttua kutsutaan neitsytlypsäjäksi.

Eipä tässä kummempia, lampaat, jotka ainakin ovat tiineitä, alkavat poikia maaliskuun alussa.

Vasta yksi painajainen siitä aiheesta nähty.

Kuulemani mukaan (ja viime kevään) niitä riittää, ennakoivat poikimisaikaa, kuten myös pyöristyvät vatsat ja jatkuva nälkä.;-)

Maalimantuska.

2011-01-25T05:59:00.000-08:00

Eilisessä Silminnäkijässä on aiheena pentutehtailu. Ohjelma on katsottavissa Areenassa Ylen sivuilla.
Voi elämä, kun tehtailu saataisiin loppumaan. Siihenhän ei tosin auta muu, kuin että tehtailijoiden ja trokareiden asiakkaat loppuvat.
Masentavaa on, että tehtailu on levinnyt (uskallanpa sanoa) kaikkiin helposti lisääntyviin eläinlajeihin, joita lemmikeiksi kaupitellaan.
Parhaiten vastustat pentutehtailua hankkimalla lemmikkisi asialliselta kasvattajalta, terveenä ja hyvistä oloista ja tämä koskee myös kissoja, jyrsijöitä ja lemmikeiksi myytäviä tuotantoeläimiä.
(Eläinkauppiaiden tulee tietää, mistä eläimet ovat tulleet, keneltä ja millaisista oloista, jos ei tiedä, jätä kauppa tekemättä.)

Laitanpa kuvan eräästä, joka meille tuli kyseenalaisista oloista. Teimme paikasta lähdettyämme eläinsuojeluilmoituksen ja tällä ihmisellä oli kylliksi järkeä lopettaa vuohien ja lampaiden pito.
Valitettavasti sekin liian myöhään. (Heh, ainakin tuota heinää riittää tuossa kasassa...:-)

Jäljet

2011-01-25T01:29:00.000-08:00

Aamulla eläimiä hoitamaan mennessä huomasin ilveksen jäljet navetan luona. Seurailin niitä ja näin, että se oli tullut konehallin takaa. Näin aiemmin syksyllä kerran jäljet maitolaiturilla, 500 metrin päässä talosta.
Nyt ilves oli käynyt navetan etuovella saakka.
On varmaan niin paljon lunta, että jäniksen metsästys on hankalaa.
Toivotaan pedoille paljon riistaa metsiin, jottei ihan pihaan tarvitsisi tulla.

Täällä tietoa ilveksestä.

jouluja!

2010-12-22T03:47:00.000-08:00

(Klikkaa suuremmaksi, jos ei silmä näje.)

Tervemenoa.

2010-12-16T03:59:00.000-08:00

" Tervetuloa töihin isi ja hauskaa työtä. Kerro työkavereilles multa terveisiä ja Aarrelta kanssa!" Toivotteli Oiva vilpittömänä, kun isi oli lähdössä iltavuoroon.:-)

Count your blessings

2010-11-29T09:54:00.000-08:00

Liian monesti jämähdän ajattelemaan vain epäkohtia, asioita, joita haluaisin muuttaa elämässäni. Eräässä seminaarissa jokunen viikko sitten sain kehotuksen listata saamani siunaukset, joten, lista on tietenkin loputon, mutta aloitetaan jostain.. Haastan tähän Sinut, joka vielä Ihahhurjia seuraat, jätä kommentti (ja linkki)!

1.Koti (ei ollenkaan yksinkertaista tai yksiselitteistä minulle)
2.Perhe (lapset, eläimet, Ukko)
3.Työ, jota saan tehdä
4.Vapaus olla menemättä 8-16 duuniin
5.Kukat
6.Kiikut
7.Maa
8.Ympärillä oleva metsä
9.Lumi
10. Hiljaisuus
11. Ystävät
12. Taito lukea
13. Taito kirjoittaa
14. Kädet ja tunto
15. Ymmärrys siihen, että vaikutan itse elämääni ja itseeni
16. Sohva
17. Piano
18. Oma sänky
19. Radio Toivo
20. Ruoka (ja lupa valita)
21. Toimiva keho
jne...

Nuo tuossa, ei missään järjestyksessä.. kakkaa en noin äkkiä noin montaa keksikään, joten tyytyväinen voi olla, eikö!?:-)

Samaisessa seminaarissa puhuttiin myös "To do"-listan sijasta tehtäväksi "Not to do"-lista, jota aloin heti toteuttaa, lakkaamalla tekemästä mieleen syöksyneitä aikasyöppöjä.
Hyvä valinta, hidastuin taas.

Katsokaapas tätä!:-)

2010-11-19T10:50:00.000-08:00

Nimittäin tätä!

Romppanen+Asteri

2010-10-21T10:20:00.000-07:00

Romppasesta on tullut ihan vaari. Se on suloisista suloisin.

Samaan kategoriaan sopii tosin myös Asteri Xenantytär, joka kävi kylässä.

Hurmaava neitokainen.

Tässä kuva vielä Oivan vitosilta, joista ei ole tullut postattua.

Kuvassa siis vasemmasta laidasta Ukki, Joonatan, Olivia, Isoäiti, Benjamin, Isoisä, Laura, Reetta, Oiva, Aarre ja Reio. Kaikki lapset ovat poikien serkkuja, paitsi tietenkin Oiva ja Aarre itse. Hehheh. Oli hauskaa, kiitos kaikille osallisille.

(kertokaa, jos ette halua kuvianne julkaistavan, niin poistan tämän.)

Askartelupäivä, voi lapsiparkoja.

2010-09-23T03:49:00.000-07:00

Syksyn kunniaksi uudet pipat.

Helepottaa kummasti, kun välillä vähän väkertää.

pootpot.

2010-09-20T03:14:00.000-07:00

Kun meidän sukua ei vielä kamalasti eläkkeellä ole,

tarjosimme kodin reilulle kymmenelle eläkeläiskanalle

ja vielä vanhoilla päivillä rokkaavalle kukko-Gabrielille.

Rokkikukko Gabriel ihailijoidensa "jahtaamana".

Virkeitä nämä nykypäivän eläkeläiset, hummailevat kylillä aamusta iltaan.

(Kanat tulivat meille luomukanalasta,

jossa niitä pidetään vain tietty kausi,

jonka jälkeen ne menevät vaihtoon.)

Edit.lisätty kuvia:

Aarrearkku!

2010-09-14T12:30:00.000-07:00

Ylen Elävä Arkisto nimittäin.
Katsokaa vaikka tämä: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=121&a=5885

Brownies.

2010-09-13T02:37:00.000-07:00

Nätei tytöi ko paidan napei, vai mitä?

He ovat ruskeita suomenlammasuuhikaritsoita,

kotoisin Ingon jalostuslampolasta Mustasaaresta,

josta tulivat meille ruskean linjamme kantauuhiksi.

Maatiaisrotuna suomenlammas on tärkeä säilyttää.

Sen vahvuuksia on hieno villa, hyvä sikiävyys ja hyvät emo-ominaisuudet.

Heikkouksia vähäinen lihakkuus.

Suomenlampaan uhkana on sekoittuminen liharotuihin. (Toki lampurin tavoitteena voi olla risteytystuotanto, mutta puhtaan suomenlampaan säilyttäminen riittävällä populaatiolla on olennaisen tärkeää.)

Suomenlampaan värejä ovat valkoinen, musta ja ruskea, näistä valkoinen on yleisin.

Kainuunharmas, "harmaa suomenlammas" on oma rotunsa, geneettisesti eriytynyt suomenlampaasta.

Me haluamme osaltamme olla säilyttämässä suomenlammasta, omaa maatiaisrotuamme.

Pyrimme pitämään värilliset linjat erillään ja tulevaisuudessa säilyttämään harvinaisia sukulinjoja, unohtamatta jalostuksellisia tavoitteita, riittävää lihakkuutta, hyviä emo-ominaisuuksia ja hyvää villanlaatua.

Pässiksi meille tuli samaisesta paikasta tytöille sopiva Ingon Ryback. (Linja 55.)

Pässi Ingon Ryback

(Kävimme hakemassa ne lauantaina ja olimme yömyöhään kotona..Oivan kommentti oli sunnuntaiaamuna lampolassa, kun näki uudet ensimmäistä kertaa "Oho, en mä tiennyt, että ne on noin ruskeita."):-D

Aikataika

2010-09-04T01:32:00.000-07:00

Olin illalla paikallisessa taiteiden yö-tyyppisessä tapahtumassa myymässä näitä seurakuntamme lähetystiimin mukana.
Kehitysyhteistyötä parhaimmillaan. Ihania, ihania!
Paikallisille tiedoksi, että seuraavan kerran niitä löytyy todennäköisesti Kiuruveden vastaavasta tapahtumasta parin viikon päästä ja Lapsellisten Lapinlahti-messuilta marraskuussa!

Lastenhuoneen muuri

2010-09-01T12:40:00.000-07:00

Yksityiskohtana Oivan toivomat heppaset.

Sunnuntaina oli aikaa harrastaa.

Viime viikonloppuna maalasin uuden lastenhuoneen

(yläkerrassa) kalseaan muuriin lopultakin kuvan.

Saa nähdä, tekevätkö pojat maalaukset muille seinille...:-D

Tuohon alle sopisi hyvin punainen paripulpetti.

Leikkimökissä sellainen on, mahtaisiko se muuttaa sisälle?

Haluaisin lastenhuoneeseen myös tiipiin majaksi ja riippumaton.

Aarrelle on hieno Helsingin rautasänkytehtaan sänky odottamassa,

mutta nupit puuttuvat päätytolpista. Pitääkin googlettaa, löytyisikö niitä varaosina..

Saa nähdä, selvitäänkö jouluksi yläkertaan asumaan.

Mikäs tässä, hyvää odotellessa.;-)

Tervetuloa!

2010-08-31T07:04:00.000-07:00

Lammastila Haukivillalla on nyt oma blogi.

Sinne päivittelen tilaan ja yritykseen liittyvät asiat,

myytävät tuotteet jne., joten tämä blogi jää tajunnavirralle uomaksi,

kuten se on tähänkin saakka ollut.

TERVETULOA!

Arvaa kuka-Quess who-qwakqwak.

2010-08-26T07:13:00.000-07:00

Miten lapset voivat olla visuaalisesti niin oivaltavia!

Arvatkaapa kuka tässä on!?

Normaali, tasapainoinen päivä.Yksi kiipeilee tutkimassa kaappeja,

"Minä vaan katon, onko siellä!"

Reion eka viikko töissä, kyllä tämä tästä taas.

Päivä (vain ja hetki) kerrallaan.

Muovailuvaha on ihanaa!

Prh:n suosiollisella avustuksella meistä tuli Lammastila Haukivilla. Kennelnimikin myönnettiin meille ja täten kevään pentusten nimeen lisätään piakkoin etuliite Ihahhurja.:-D Muutoksia luvassa siis, virtuaalisesti onneksi lähinnä. Täällä katras kasvaa, lampailla pääasiassa.

Villoja värjään kovasti (myytäviä!Päivitän myöhemmin niistä!), suunnittelen sataa projektia.. Enää on marjoista oikeastaan viinimarjoja jäljellä, mustia lähinnä, itsepoimintana, joten minulla on aikaa monenlaiseen, jopa kirjastoon. Kiva kesä on ollut. Jännitti ensimmäinen satokausi, miten duuni lähtee rullaamaan, mutta ei voi olla kuin iloinen, niin hyvin on mennyt. Ensimmäiset karitsat lähtevät teuraaksi puolentoista viikon kuluttua, toinen satsi menee vasta marraskuulla. Karitsanlihaa saa tilauksesta. Tarkemmin puhelimitse, 044-280 7567/Annaelina.

Että tästä tämä taas, hetki ja hetki.<3

Loman loputtua vähenevät työt.

2010-08-23T04:08:00.000-07:00

Sateinen sunnuntai kului rattoisasti,

kun taloon saapui riehuryhmä pikkugööttejä omistajineen.

Riekkumisen keskellä kukin käyttäytyi luonteensa mukaisesti, eli niin kuin jo pentuina.

Aava riekkui muiden mukana, mutta käytti aikaa myös tilanteen tarkkailuun.

Sakari riehui, kuten pentunakin.

Saatiin kuitenkin kuva suht`paikallaan Oivan kanssa.

Ja Asteri, oi asteri. Villikkotyttönen, edelleen..
Palautui mieleeni pentusia katsellessa, kun eräänkin kerran kävelin taloa ympäri Asterin roikkuessa toisessa lahkeessa ja Sakarin toisessa. On ne ihania.<3<3

Sittenpä syntyi loistoidea, otetaan kuva, jossa ne istuvat rivissä.
Ottamistani kuvista tämä oli ainoa, jossa päät ovat suunnilleen paikoillaan.

Aava, Sakari, Xena ja Asteri.

Suurin osa muistikortin kuvista näytti tältä.

Lokakuussa tapaamme toivottavasti kaikki, eli myös Hessu ja Halla!

Pukki Karppinen

2010-08-17T00:44:00.000-07:00

Koiria, koiria.

2010-08-02T22:24:00.000-07:00

Xenan pennut menestyivät hienosti gööttien erikoisnäyttelyssä.
Halla (Alva) oli 5-7kk narttupentujen 3 ja sai kunniapalkinnon ja Hessu (Arne) sai myös kunniapalkinnon ja oli 5-7kk urospentujen 2.
Sakari (Arttur) sai hyvän arvostelun, muttei sijoittunut.
Xenan aiemmasta pentueesta Kuukivelle, Teräksen Varjo eli Hukka oli sai ERInomaisen arvostelun ja oli urosten avoimen luokan 3. Kuukiven Metallisydän eli Minttu sai EH:n ja oli narttujen avoimen 4.
Vau!
Paistattelen täällä.
Onnea kaikille, joille se kuuluu!
Ei voi olla muuta kuin iloinen, kun kuulee jatkuvasti vaan hyviä uutisia Xenan pennuista. Mie tykkään teistä, sekä koista että immeisistä.<3

Langanpätkiä.

2010-07-07T11:18:00.000-07:00

Aivojen tyhjennysmateriaalia, olkaa hyvät.

-Linikki. Näinkös me sitten teemma?;-p

-Lähimetsän korpeilla on lapsia kolme kappaletta.

-Tänään tuuletuskanavassa oli pääskynen, jonka vuoksi piti purkaa hieman, öhöm, seinää. (Ei sitä huomaa..;-)

-Pionit ja liljat kukkivat.

-Mansikat alkavat kypsyä.
(Tervetuloa poimimaan torjunta-aineettomia mantsikan mollukoita!)

-Mustikoissa on isoja raakileita paljon.

-Mietin, mitä aion.

-Olen listaillut tänään muitakin asioita.

-Paistoin lettuja. Nam.

-Jaloissani on sandaalinrajat.

-Pesin Aarren uuden sängyn ja mietin, pitäisikö se maalata. Luulen, ettei.

- Omien motiiviensa tarkkailu on hyödyllistä, koska, ainakin minulla suuri osa stressistä liittyy jollain tapaa omiin kuvitelmiini muiden ihmisten odotuksista.

-Sisko on Suomessa ja välimatkaa on 450 kilometriä liikaa vieläkin.

-Luen kirjaa, joka on selvästi minua ja tätä hetkeä varten kirjoitettu.

Joku raja tässäkin, iloista iltapalaa ja edellistä parempaa yötä.

Puhukkonää suomee ja nimi miestä myöden.

2010-07-07T07:05:00.000-07:00

Aarren kielessä on hauskoja ilmaisuja, kuten; "Äiti! Mennään käsillä kävellen konehalliin!" ("Äiti! kävellään käsi kädessä konehallille!"suom.huom.:-)

Aarre söpis, kauhean suuri, minäite-kaksivuotias. Ikä on hermoja raastavaa, sekä muille, että itselle. Onneksi Aarre on niin hyvän tuulinen..meitä Oivan kanssa nauratti, kun Aarre sai yhtenä päivänä kamalan raivokohtauksen (muistaakseni siitä, että kaadoin lasiin mehua enkä maitoa), paha vain, kun Aarrea rupesi naurattamaan oma kiukuttelunsa, että piti pitää hekotustauko, ennen kuin pystyi taas raivoamaan (joka sekin kyllä jatkui).

<3

Pliis.

2010-07-01T04:16:00.000-07:00

Kävi vähän nolosti, kun puhelin tipahti heinäkuivuriin viime viikolla ja vei muassaan siihen ja korttiin tallennetut puhelinnumerot ja nimet. Ystävällisesti jos viitsisit laittaa mulle viestiä ja nimi mukaan, kun ei ihan kaikki numerot ole ulkomuistissa. Tai ainakin, jos laitat viestiä, niin laita nimi mukaan. :-D

Sama numero on tietenkin käytössä.

Kuulemiin!

Kannatuksen vuoksi.

2010-06-27T23:54:00.000-07:00

(Kuvan henkilö ei liitty juttuun.)

Kuulin taannoin, että joku mietti, kannattaako meidän tilanpitomme. Aiheesta voisi saada aikaan pitkänkin kirjoitelman, mutta jätetään miettijälle jotakin miettimistä.;-D

Voin nyt kuitenkin avata hieman ajatustapaani, kannattamisesta ja kannattamattomuudesta.

Nimittäin ystävästämme Lyydiasta. Lyydia tuottaa vuodessa keskimäärin yhden kilin. Jonain vuonna kaksi tai kolmekin, viime vuonna yhden, tänä vuonna ei yhtäkään huonon onnen vuoksi. Maitoa saamme kuitenkin sen verran, että sitä riittää ruoan laittoon, leivontaan ja pöytäjuomaksi. Nopeasti laskien, epäpätevä tapa laskea tosin, mutta ihan raharahaa summina, aiemmin ostimme kolmea eri maitoa, niitä meni pari litraa päivässä. Pojille luomumaitoa, iskälle valion sinistä ja minulle laktoositonta maitojuomaa. Keskimääräinen litrahinta 1,30 e. Jotten liioittelisi, lasketaan, että meillä meni kaksi euroa päivässä maitoon. Lasketaan, että jos Lyydia poikii kerran vuodessa, vaikka vuohi voi lypsää kolmekin vuotta yhteen menoon, ilman kilistelyä, se voisi olla maidossa yhdeksän kuukautta vuodesta (etten taas liioittele). Yhdeksässä kuukaudessa on päiviä 270, se kertaa kaksi euroa on yhtä kuin 540e vuodessa. Lisänä kotiäidin hurvitteluaika navetassa, joka vähentää terveydenhuoltokustannuksia merkittävästi.

Tosin tuosta summasta vähennetään rehut ja muu ylläpito, mutta maidon kustannuksiin pitäisi lisätä matkakulut kauppaan.

Koska en ylipäänsä pidä talouskeskeisestä ajattelusta ja koska aineettomia (ja ratkaisevan tärkeitä) asioita ei voi hinnoitella (esim. mielihyvä, jonka ihminen saa tuottaessaan omaa ravintoaan) jätetään tarkemmat laskelmat mielikuvituksen varaan.

Suosittelen vuohen hankintaa.<3

(Vähän niin kuin aiheen sivusta pari linkkiä, Kaarina Davis ja Tom Hodgkinson )

Keveyttä.

2010-06-23T06:33:00.000-07:00

Kaikki tärkeimmät asiat opettaa isoveli. Kyseessä takapenkin bilsantunnit. Käy näin;
A: Hei, mä näin tiikerin, ison tiikerin!
O: Ihan tottako?
A: Niin!
O: Aarre, ei Suomen metsissä asu tiikereitä. Siellä asuu vain hirviä, karhuja, peuroja, pupuja ja sellaisia. Sitten siellä on kettuja ja susia ja ... ja hirmuisia myrkkysieniä. Mutta ne ei ole eläimiä vaan sieniä. Niitä ei saa syödä, koska niistä tulee tosi kipeäksi. Mutta ei Suomessa, näissä metsissä ole tiikereitä. Tiikereitä on Ahvrikassa. Ja siellä on myös vaarallisia leijonia.
A (vaikuttuneena): Niin.

:-D

Raparperi 2.

2010-06-22T23:28:00.000-07:00

Tällaisia lankoja (ja paita Oivan päällä) tuli. Pohjaväreinä tumman ja vaaleanharmaa villalanka. Oli myös puhtaanvalkoinen 7 veikka, mutta se muutti jo uuteen kotiin. Kuva ei tee oikeutta värille.

Tässä teille meillä viime aikoina soinut biisi.. Olen tainnut tulla vanhaksi. Ei haittaa.

(Ainut huono puoli, että videota ei voi katsoa ilman Uuno-ajatuksia ja se on pahapaha. Yök koko Uuno.)

2010-06-15T00:17:00.000-07:00

Raparperisadonkorjuu jätti jäljelle kasan lehtiä. Ne on mukava käyttää hyödyksi ennen kompostointia. Väripadat porisemaan siis jo aamusta. Entinen emäntä (tituleeraa itse itseään tällä nimellä;-) jätti perinnöksi ihanat kattilat kansineen. Minä tietenkin niiata niksautin ja olin onnesta soikeana. Viileät ilmat passaa minulle hyvin, keittiön puuliedellä on helppo keitellä väriliemiä. Haaveena on saada grillikatokseenkin puuliesi, ulkona olisi mukava keitellä, vanhan puuhellan osat ovat jo olemassa.

Näitä täällä. Onni.

2010-05-11T03:51:00.001-07:00

Rojektina pientä pintaremonttia.

Hei! Minä olen Apple. Olen 3 ja puoli viikkoa vanha.

(Etsin hyvää kotia)

Meille piti laittaa korvakorut viime lauantaina

ja ne painavat kamalasti. Meidän nimet on Adalmiina ja Ada.

Kevät

2010-05-04T10:47:00.000-07:00

Ihahhurjalaan on saapunut kevät!
Marjapensaissa on jo suuret silmut ja vadelmat on leikattu, tehty ikään kuin kesätukka. Vattuset selvisivät talvesta hienosti, jänösten aiheuttamia tuhoja ei ole juurikaan. Lampolassakin on kesätukassa ne tyttöset, jotka ehdin keriä ennen yllättäviä poikimisia. Pikkulampaatkin rupesivat lisääntymään, onneksi ovat jo iältään sopivia, minä olin etsiskelemässä niille pässiä, kun totesin impien olevan jo ei-niin-impiä. Onni oli matkassa ostaessani, summan mutikassa valituista, odotan kuuden seitsemästä poikivan. Ja etsimme sitten syksyksi rouville sydänkäpysen.
Pian pääsemme aidan tekoon ja eläimet pääsevät pihalle. Kunnollisen talven jälkeen Ihahhurjat tervehtii kevättä ilolla ja kiireen keskellä nautiskelee jo kotiutuneista kaukomatkaaja-linnuista, kuten mm.taivaanvuohesta, västäräkistä ja jouhisorsista) ja auringon lämmöstä poskilla.

Kuulin vanhojen tuttujen tekemästä comebackista! Tämäkin vielä! Mikä kevät!

2010-05-01T10:53:00.000-07:00

Hän taas tanssii

tahtiin valssin

lehmus tuulessa huokailee

vanhan talon puuseinää

aurinko salaa suutelee

Hän on täällä taas

kuinka sua kaipasin

täällä taas

talven yli odotin

ja täällä taas

Neiti Kevät on tullut kaupunkiin

Murtuu huulet

kylmän talven

kaiken alkaa hän uudelleen

jostain kuulen

tutun laulun

hänen tiedän taas palanneen

Hän on täällä taas

kuinka sua kaipasin

täällä taas

talven yli odotin

ja täällä taas

Neiti Kevät on tullut kaupunkiin

Lapset laulaa suvivirren

kuin vanhus maa huokailee

ensimmäisen leskenlehden

hauraat silmät hän aukaisee

Hän on täällä taas

kuinka sua kaipasin

täällä taas

talven yli odotin ja täällä taas

Neiti Kevät on tullut kaupunkiin

Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Neiti Kevät

Youtubessa.

Päivän mietelause

2010-04-06T02:17:00.000-07:00

Jos sinun jonain päivänä pitää syödä elävä sammakko,

syö se heti ensimmäiseksi aamulla

ja jos niitä on kaksi, syö rumempi ensin.

Näissä mietteissä, hyvää alkanutta viikkoa.

Frends, wii häv ö problem hiä.

2010-03-31T11:35:00.000-07:00

Meinaan, kun Umppa sai mummolta mukaansa lemmikin, Martti-murkun. Siis muurahaisen lasipurkissa. Pienessä lasipurkissa.
Minua säälittää se murkku, tietenkin.
Mitä minä teen?
a.) päästän sen vapauteen? (mummolaan)
b.) liiskaan sen sinne purkkiin? (hävitän todistusaineiston?)
c.) sanon, että nukkumatti vei sen?(tuloksena Masaan kohdistuva viha/jokailtainen keskustelu?) d.) viis välitän yhdestä murkusta? (khöm, frends, wii häv ö problem hiä)

Voe turkanen, melkeinpä olen vihainen anopille, että toi mulle tälläsen ongelman. Umppa rupes itkemään täysillä, kun sanoin, että se pitää viedä takaisin mummolaan kavereidensa luo.. "Mut äiti, kun tää on mun eka ihan ikioma lemmikki, ja mä teen sille kaiken, että se on onnellinen!"(hän luki sille hetken kuluttua Miinaa ja Manua) äiti vastaa "joo, mut kun meidän ihmisten vastuulla on antaa eläinten elää onnellisena, niiden kavereiden kanssa ja niin, että ne saa tehdä sitä, mistä ne tykkää.." Siihen Umppa; "Joo, äiti, mä tiedän, mut mä olen niin surullinen... Äiti, voitko sä rukoilla, että se ei kuole yöllä?"
Huok. (Ennen tuota rukouspyyntöä olin (kyllä, tunnen itseni julmuriksi) sanonut, että se saattaa kuolla yöllä se murkku.)
Voe turkanen.
Mittee mie teen?
Kun periaatteessahan mun lapsen onni/huvi ei ole tärkeämpi kuin toisen elollisen olemassa olo ja onni, vai mitä?
Mutta kun on niin vaikea tuottaa pettymys tuolle natiaiselle, joka on huippuonnellinen Martistaan. Siis tarkemmin, mä en halua olla se, joka tuottaa sen pettymyksen, mä en halua kantaa vastuuta siitä.
Ehkä lupaan sille sen tyttöpennun, joka on vielä vapaana? (älkää kertoko reiolle)

Hei, kaverit, meillä on se ongelma vieläkin.
Ehkä se pettymyksen aiheuttama idiootti on sittenkin se Nukku-Matti?

Pääsiäistä kohti.

2010-03-24T05:31:00.000-07:00

Onneksi kevät alkaa tulla.

Sen tietää siitä, että sisään tuoduissa omppupuun

oksissa alkaa näkyä lehden aiheita. Tule pian, kevät!

Hyvää pääsiäisen odotusta blogin lukijoille!

Kuvailemista.

2010-03-10T07:43:00.000-08:00

Kuvailtiin Aarren kanssa vähän pentuja.

Aika hyvä,

2010-03-03T13:07:00.000-08:00

satuin törmäämään tälläseen testiin, joka osui ja upposi.
Käykää kokeilemassa ja kommentoikaa, osuiko ja mitä tyyppiä edustatte.
Itse olin 4. :-D

Vetalla tätä.

2010-03-01T04:46:00.001-08:00

Jotta täälläkin blogissa jotain tapahtuisi, laitetaan edes pari kuvaa. Nuoria neitokaisia navetalla.. Uudehkoja tulokkaita. Alkaa täyttyä navetta tai veta, Aarrea mukaillen.

Ei muuta, pentulaatikon reunalla tungosta. Hauskaa päivää kaikille.

Uutisia, uutisia!

2010-02-25T01:43:00.000-08:00

Tuolla Sentti Penttisen blogissa!

Auaurinkoja.

2010-02-19T06:46:00.000-08:00

Käytiin pihalla. Saatiin aurinkoa, matot tampattua ja omppuposket.

Opettaja soitti ja asia oli kunnossa.

En löytänyt kukkasipaleita, mutta löysin itseni koneelta,

aloittamassa taas uutta neuletta ja

youtubaamassa vanhoja suosikkipiisejä.

Blogeissa hengailemassa.

Päätin syödä pannaanin miettiessäni, mitä söisin seuraavaksi.

Pesin olohuoneen ikkunat ja huomasin,

että sen voi tehdä suihkupullolla ja sanomalehdellä,

edes rättiä ei tarvita.

Pyyhin pölyt työhuoneen takan päältä ja tulin ajatelleeksi,

että oikeastaan olettaa voi paljonkin,

ilman että tulee tarkistaneeksi asian todellista laitaa.

Olen nimittäin luullut, että työhuoneen takka,

joka on vinottain nurkassa, jättää taakseen kolon,

jonne sopii ihminen.

Järkeähän siinä ei ole, eikä olisi,

mutta jännittävää sitäkin enemmän (piiloleikki).

Aarre on nukkunut jo kaksi tuntia ja

tämä hetkellinen yksinolo ja huuhailu on tehnyt minulle hyvää.

Päätän, että näitä päiviä pitää saada lisää.

Ei saa käydä niin, että joka hetki on tavoitteellinen.

Se tekee minusta ikävän.

Jumi.

2010-02-19T02:36:00.000-08:00

Oiva on kaverin luona leikkimässä, minä odotan,

että yksi opettaja soittaisi, Aarre odottaa,

että mentäisiin ulos.

Imuroin eilisen eilen, ja matot on vieläkin pihalla.

Pää on jumissa. Voisi pötköttää kohmeessa viltin alla koko ajan.

Tänään aion ottaa itsestäni irti sen verran,

että saan etsittyä helmililjansipulit muuton jäljiltä ja pistettyä ne likoamaan.

Ensin kuitenkin pihalle. Kun nyt se koulun ukkelipukkeli soittaisi.

Kaksivuotias sanoo vakavalla naamalla isoveljelleen,

"nyt minä näytän, mistä kana pissii".

Rommppis.

2010-02-15T01:11:00.001-08:00

Tälläiset sain lahjaksi ystävältä.

Olen sou in lööv. Kiitti, K!

Rommppaduur toivottaa kaikille

ystävillemme iloisia ja valoisia päiviä!

Kiitos, että olette olemassa!

Myös niille kiitos, joiden toimesta ylläripuketti oli ilmaantunut oven taakse.

Haastevastaus.

2010-02-11T10:36:00.000-08:00

Saatiin kuvahaaste Nallenevalta ja tässä siihen vastaus. Idea oli etsiä koin ekalta tai toiselta talvelta kuva ja kertoa tunnelmia noilta ajoilta. Taitaa olla kolmas talvi tämä, mutta kun Sentti on siinä niin söpö. Se on sitä kyllä aina.
Göötissä on ihana piirre se, että vaikka se ei hetkeäkään epäröi ottaa osaa kaikkeen toimintaan, se silti istuu joskus söpönä paikallaan ja odottaa, että sitä kuvataan.
Ei taideta nyt haastaa ketään. Pönötetään vaan. :-)

Aarre 2.

2010-02-11T08:39:00.000-08:00

Aarre täytti tammikuun lopussa kaksi vuotta.

Sys ja sen perhe lähettivät postia kaukomailta. Pojat tykkää!<3

On nääs uskottavia hirrrviöitä.

Tai sitten dino ja kana, miten Oiva haluaakaan leikkiä.

Tai sitten papukaija ja hirveä saurus, niinkuin Aarre sanoo.

Tässä kuva vielä pirskeistä. Kiitos kaikille läsnäolioille.;)

Surullinen olo.

2010-02-11T05:35:00.000-08:00

Eilen, ollessani ensin koulussa ja sitten eläinsuojeluyhdistyksen kokouksessa Kuopiossa, oli täällä tapahtunut kauheita.

Lyydialle oli tullut keskenmeno ja kili oli menehtynyt. Se ei ollut ihan oikean kilin näköinen, siis kaikki ei ollut oikealla paikallaan, eli epämuotoisuus sen varmaan vei.:-(

Aika kurjasti alkoi meillä siis poikimiskausi, vaikka Lyydianhan olisi pitänyt kilistellä vasta kuukauden päästä, toiseksi viimeisenä koko porukasta. . .

Jospa muilla menisi kaikki hyvin.

Tätä sattuu ja se sattuu.

Muuten täällä kaikki hyvin ja terveinä! Vieläkin!

Käännetään veistä vielä haavassa ja pistetään otsikon alle yhden kuva, joka on iloinen ja loikkasi eilen niskaani. Elopainoa sillä on hippasen enemmän nyt ja meinasinkin tuiskahtaa turvalleni pehkuihin.

Hirviöitä oomme kaikki.

2010-02-09T09:37:00.000-08:00

Eikä ihme, sillä hirviöthän ovat hauskoja!

Isoäireelle terrveisiä.

2010-02-08T21:25:00.000-08:00

Olen aika söpö ja kaksi vuotta, sanoo Aarre.

Aarren synttäripäivitys on näköjään jäänyt välistä,

kun en muistanut päivitellä sen uudelleen, kun Blogger keljuili silloin kun yritin.

Alahampasrivistö.

Puhelimella räpsittyjä, ruokapöydässä ja vähän nuhassa oltiin tuolloin..

Sori. Menkää tonne toiseen blogiin.;)

Että täällä sitä ollaan ja kukutaan.
Ihan viisaina ja terveinä(!). Tämä siis muistutuksena itselleni,
kun mietin ensi kerralla sairauden suossa uppuroidessani,
ollaanko me terveitä ikuna oltukaan.
Nyt kouluun ja lankoja mukaan.Muistinpas!

Xenan massunseuraus-blogi

2010-02-08T06:06:00.001-08:00

"Häh?"

"Uni tullee.."

Poikapentele edellisestä pentueesta.

Viihdymme tätä nykyä paremmin osoitteessa

www.xenalovesotso.blogspot.com

Tervetuloa sinne!

Odotusta.

2010-01-27T22:20:00.000-08:00

Länsigöötanmaan pystykorvan pentuja odotetaan syntyvän viikolla 9, tälläisestä yhdistelmästä:

Iskä, Otso-herra, eli Konnunkodon Elendil.

Nätti kuin mikä, kiltti, ystävällinen ja hännältään syntymätöpö.

Otson blogi löytyy täältä.

Kuvat Susanna Turpeinen.

Otsoherra koiranetissä.

ja tässä äiti,

Sentti Penttinen, eli

Kuukiven Kenaz ,

oma kultakimpaleemme.

Pentueen sukutaulu koiranetissä.

Tietoa rodusta

Pennut syntyvät ja kasvavat meillä kotona, elämämme keskellä.

Luovutetaan uusiin koteihin noin kahdeksan viikon iässä,
rekisteröityinä, tunnistusmerkittyinä, madotettuina ja rakastettuina.

Tiedustelut; Annaelina Kotilainen p. 044-2807567 tai aekotilainen(at)wippies.fi

Hauhauhaukotus.

2010-01-10T22:37:00.000-08:00

Maanantaiaamu ja suunnitelmien muutos, koulua ja hoitoa onkin vasta huomenna. Jos olisin muistanut, olisin pojat laittanut hoitoon ja tehnyt unohtamani koulutehtävät, harmi, että muistin ne vasta nyt.;)

Idle iskee taas.

2010-01-08T13:30:00.000-08:00

" Äiti saattaa laiminlyöntien asemesta hukuttaa lapsensa liialliseen huolenpitoon; hän saattaa palvoa lasta; hän voi kehittää ja kasvattaa lapsessa heikkoutta estämällä tätä tuntemasta sitä; hän häätää jokaisen pois jokaisen tuskallisen kokemuksen toivoen voivansa varjella lasta luonnonvoimilta ymmärtämättä, että jokainen vähäpätöinen torjuttu paha tulee tulevaisuudessa maksettavaksi monina onnettomuuksina ja vaaroina ja että on julmaa ystävällisyyttä pitkittää lapsen heikkoutta, kun täysikasvuisena on kuitenkin jaksettava kestää uupumusta."

siteeraa Tom Hodgkinson Rousseauta kirjassaan Joutilaat vanhemmat (Basam Books, 2009).

JSP.

2010-01-05T01:25:00.000-08:00

Se on kevät taas. Sen tietää siitä, että minulla alkaa joka keväinen hevoskuume. (Nopeasti laskien 25. kuumeinen kevät.) Tämä kevät on siitä erikoinen, että minulla on loistavat perustelut, miksi tarvitsen hevosen. Toki aina on ollut, mutta nyt on niiin loistavat, että melkein itsekin uskon niihin.
Todennäköisesti nyt kuitenkin käy niin, ettei heppasia tule vielä. (Heppasia siis, että toki hepukka tarvitsee toisen seurakseen, laumaeläin kun on.;)
Eli näillä mennään, Pomppanen, jolla todellakin on noin paljon valkoista kasvoissa. Pomppaduur täyttää maaliskuussa 8 vuotta. Uskomatonta. Luulen, että muutto vanhensi sitä, niin kuin stressaavat asiat tekevät. Tämä talvi on mennyt tähän asti hyvin, selkä ei ole ollut kovin kipeä pitkiä aikoja. Toivotaan, että kipeys pysyy poissa.

Sit toi meidän Sentti. Se on ihmisen mieli. Tai paremminkin alitajunta. Mutta aina se tekee minut iloiseksi. Toi ilme johtuu siitä, että isäntä on tossa kamalan lähellä ja silloin on tärkeä esittää "hyvin viatonta ja pientä".

Umppa-Lumpasta tämä kuva, löytyi äidin puhelimesta autopeli. Oli hauskaa. Auto ohjautuu siis puhelinta kääntämällä, ikään kuin se olisi ratti.

Tänä aamuna Oiva katseli ikkunasta lumisadetta ja huudahti, "Hei, mä näin hiiren!", ja koska vanhatkin koirat oppivat uusia temppuja, rynnättiin isännän kanssa kumpikin ikkunaan, ja kas, nähtiin kärppä! Kivaa, koska se syö myyriä ja hiiriä (jotka syövät mansikoita jne.)

Nyt syömään. Isännällä vielä kaksi lomapäivää.;)

Prinssit nuo kansan urhokkaat..eiku.

2009-12-17T05:55:00.001-08:00

Tuli kutsu "prinsessa-synttäreille, jonne saa

tulla myös pari prinssiä", joten mehän mentiin.:)

Aika söpöjä, vaikka itse sanonkin.

Nyt on (hyvä) näin.

2009-11-21T07:43:00.000-08:00

Elo täällä on mukavaa.

Oltiin aamulla leikkimässä ja pelaamassa Varpaisjärven liikuntahallilla,

jossa on aamupäivävuoro lapsiperheille.

Käytössä on kaikki vermeet, vain pehmeät seinät puuttuvat.;)

Oivan nimeämä Pukki Karppinen tuli hetimmiten muuton jälkeen.

Kuva on otettu kännykän kameralla, pahoittelen.

Karppinen on hommaillut jo kaikkien naikkosten,

paitsi tietenkin Eerikan kanssa.

Kiltti pukki ja nimi on todellakin kuvaava.

Eilen haimme ensimmäiset lampaat kotiin.

Ostettiin ne jo jokin aika sitten,

mutta olivat pässin kanssa mahdollisimman kauan.

Rouvien nimet ovat Ystävä, Yllätys, Ämyri ja Ämpäri.

Tästä on hyvä aloittaa.

Me toivomma teille iloa ja joulun odotusta.

Pakko olla perjantai.

2009-10-20T11:46:00.000-07:00

Hiivin rupattelemaan tänne, kun tuli hiljaista. Kaikki muut nukkuu.

Luen kirjaa nimeltä Äidin voimakirja. Ihan hauskoja juttuja, ne jotka olen ymmärtänyt. Ne, joita en ole ymmärtänyt, ovat myös varmaan hauskoja, mutta en tietenkään voi tietää. Yhden asian ymmärsin, pienten lasten äidit ovat väsyneitä (kirjan mukaan). Kuulemma yhden yön valvominen vastaa lievää humalatilaa, viiden yön huonosti nukkuminen sammuttaa aivokapasiteetista 40%. Hmm. Tästä seuraa johtopäätös: Taidan olla väsynyt ja siksi hidasälyinen (tätä en tietenkään voi todistaa, mutta siihen voin vedota:). Mistä tiedän olevani väsynyt? Esimerkiksi siitä, että olen viimeisen viikon aikana mm.

1.unohtanut unohtaneeni

2.nukahtanut kesken puhumisen, silmät auki, puheen edelleen jatkuessa (puhuin miehelleni samalla kun söin)

3.torkahtanut sekunniksi autolla ajaessa (havahduin tajutessani, että en nojaakaan päätäni tyynyyn, vaikka luulin)

4.mistä voi tietää, mitä kaikkea?

No niin, tästä siis seuraa kysymys, mikä meitä äitejä väsyttää. Oikeastihan äitejä varmaan väsyttää se, että lasten hoito vie paljon energiaa, yöllä ei saa nukuttua, koska lapset nukkuvat huonosti, päivällä ei voi levätä, koska koti pitää hoitaa, leikkiä lasten kanssa jne.

Voi, miten toivoisin kuuluvani tuohon porukkaan, äiteihin.

En kuulu, en. Pojat nukkuvat mainiosti, myös flunssaisina. Minua väsyttää ne kaksi tuotantokautta hömppää, Greyn anatomiaa, joita katson, tietäen, että vaikka valvoo kolmeen, aamulla on herättävä seitsemältä. Minua väsyttää se, että luen kahteen, vaikka tiedän, että viiden tunnin yöunella univelka ei ainakaan vähene. Sitten kun on riittävästi itseään valvottanut, huomaa, että nukkuminen ei enää onnistu, ellei taju lähde välittömästi, kun peiton vetää korville ja sittenkin herää parin tunnin päästä kuuntelemaan, pystyykö kuulemaan kaikkien nukkujien hengityksen ( yleensä pystyy). Ja niin edelleen. Ja edelleen ja edelleen ja edelleen.

Ripittäytyminen, sitä tämä teksti on.

Voin kuitenkin vedota siihen, että olen niin väsynyt, etten tajua nukkumisen olevan ratkaisu tähän ongelmaan.

Sitä paitsi, jos desibelit ovat sitä luokkaa kuin meillä päivisin, voiko joku ihmetellä, miksi haluan lepuuttaa korviani hereillä, kun lopulta tulee hiljaista?

Lapset ovat ihania.

Eräänä aamuna kuulin pinnasängystä Aarren juttelevan itsekseen, pienellä, pehmeällä ja hellällä äänellä: "Isoisä, rakas.."

Kivaa teille, samoin meille!

P.S. Elekee ottaa vakavasti. :D

Uusi koti, uudet kujeet.

2009-10-13T10:17:00.000-07:00

Tässäpä on kuvia meidän uudesta kodista. En ehtinyt ottaa valoisan aikaan kuvia, joten kuvasin ilmakuvataulun olohuoneen seinältä.:) Ilmakuva on vuodelta 1984. Tätä nykyä alemman kuvan oikeassa alakulmassa näkyvän lautataapelin tilalla on konehalli.

Kaikki paikat ovat epäjärjestyksessä, mutta onneksi kuulun niihin ihmisiin, joita epäjärjestys ei suuremmin rasita.:D

Ellis on kerrankin hiljaa.:)

2009-09-25T08:56:00.000-07:00

On nimittäin siihen malliin rautoja tulessa;

Oivan synttäreitä parin viikon ajan, kun oikeastaan sillai on kivempaa.

Koulua välillä, silloin aamusta iltaan juoksemista, kivaa niin.

Muuttoa.

Ystäviä.

Lukemista.

Peruselämää.

Sieniä, lähinnä myrkyllisiä.

Lankakauppaa, lähes koko erä myyty.

Tikuttamista, kun on niiiin ihanaa.

Verotoimiston tätiä.

Lenkkejä&iloa koippasista.

Liiketoiminnan suunnittelua.

Ja kaikkea sen sellaista. Ihanaa, täpötäyttä elämää.

Palaan, kun täällä toiminta hieman hidastuu.:D

Langat.

2009-09-14T10:14:00.000-07:00

Tässä on tällähetkellä valmiit kasvi- ja sienivärjätyt langat.

Nämä ovat 100% suomalaista lampaanvillaa:

Alla 7Veljestä. Luonnossa langoissa on selvempi sävyero.:)

Jos jollain konstilla saa kuvaa suuremmaksi, voi siitä tihrustaa, miten mikäkin väri on tehty.:)

50g/8e.

Hm.

2009-09-01T07:08:00.000-07:00

Siivoaminen lasten ollessa pieniä, on sama kuin kolaisi lunta lumisateella.

Voitteko uskoa, tämä huone on siivottu puoli tuntia ennen kuvan ottoa. (Tarkalleen ottaen siivosin sillä aikaa eteistä, kun pojat sotki tätä. Sen uskotte, että motivoi.:)

Viiuu.

2009-08-29T07:21:00.000-07:00

Päivät kuluu nopsaan. Huomaa, ettei ole päivittänyt blogia yhtäkkiä viikkoon, vaikka luuli sen olleen edellispäivänä, tai korkeintaan tiistaina.:)
Tänään oli tämän vuotisen värjäyskurssin 1/2 päivä ja aamulla huomenna jatketaan. Kamalaa, miten se vie mukanaan.. Olisi ihana aina vaan luiskauttaa uudet villat väriliemiin ja odottaa, mitä sieltä tulee tunnin päästä pois. Kaikkea ei ehdi, tänä vuonna saan tosin kattilat lainaan opettajalta, joten värjäyssessiot jatkukoon ensi viikolla! Viime vuoden tuloshan oli tämä.

Joo, nyt alkaa tässä näytöllä Tohtori Sykerö seikkailemaan, joten minä lähden ruokkimaan Aarrea.

Oli joku muukin juttu, mutta yllättäen unhottui.:)

Uudet monot.

2009-08-21T10:42:00.000-07:00

Talvi tulee pian, joten minä aloitin talvipukeutumiseen valmistautumisen (kerrankin) ajoissa. Onni potkaisi kirpparilla Iisalmessa ja löysin kunnon vuohenhoitobootsit. Tuli sellanen viilis, että olisin Ukko Mustilainen raviradalla, kun pellavahousutkin sopivasti pussitti.:D Ne on ihanat, ne on sopivat, koekäytetyt ja Suomessa tehdyt.

Löysin myöskin mahtavia kupposia. Täytyy alkaa tarjoilla kaikenlaisia naposteltavia, koska omput on pakko saada pöydälle.

Aarre on oppinut elämisen kannalta tärkeitä taitoja, kuten alahammasirvistyksen. Pelottavaa, eikö?

Näissä tunnelmissa viikonlopun viettoon, joka pitää sisällään vähän marjanpoimintaa anoppilassa, mehunkeittoa ja rentoutumista.

Hyvää viikonloppua!

Punaposki.

2009-08-18T11:48:00.000-07:00

Kuvassa oleva kukka ei liity juttuun mitenkään.

Tomaatit ovat kypsyneet! Ensimmäiset keräsin tänään ja ovat niin hyviä, ettei niitä melkein raskisi syödä.
Käytiin tänään myös vatussa, puutarhavadelmia keräämässä ja nekin olivat hyviä, mutta toivoisin, että ne saisi luomuna.
Luulen, että ensi kesänä haluan laittaa kasvamaan enemmän kaikkea syötävää.
Tai voisi perustaa ruokapiirin, joka tilaisi suoraan tuottajilta evästä. Meidän lähikaupassa 11km päässä on He-Vi-osastolla aika huonoja tuotteita ja luomut on muoviin kääritty. Reilun kaupan tuotteita ja muita, ei-tuoretuotteita on ihan kivasti nykyään. Kyllähän ne tilaavat, mitä vaan keksii pyytää.

Ilmoittauduin Kaskikuusen kansanopistoon sienikurssille ja kasvivärjäyskurssille. Taidan raskia myydäkin lankoja tänä vuonna, ja jos jotakuta kiinnostaa, yhteyden saa mm.sähköpostilla..:)

Huijari talossa.

2009-08-17T10:58:00.000-07:00

Tänään taas yhdenlainen päivä:mukava. Kotona on kiva olla, varsinkin kun voi käydä kylässä ja metsässä, jossa lapset (omat ja muiden) tykkäävät leikkiä ja syödä.
Kesän projekti#2; Kökön värisestä pirttikalustosta (lähes)valkoinen. (Lähes)valkoisena se huusi noita tabletteja poikain ruokailualustaksi. Kahteen oli varaa, mutta ei me enempää tarvittukaan. Lähikuva siksi, että mun silmät ei ole tottunut näkemään pöytää vielä ilman pöytäliinaa, joten kuvat ei näyttäneet kivoilta kauempaa otettuina. Vuohet ovat pysyneet meillä lanka-aidoissa. Vuohet on niin superluksusta, että melkein itkettää, kun on sellaisia saanut perheeseen. Aarrella on tuossakuvassa anopin Isännälle vuonna -82 tekemä lippis. Vähänkö söpö ipana?

Eerika eli Eerikäinen (kyllä, Anjan muistolle:) on kasvanut kamalasti ja voi että, se olisi niin muuttamassa sisälle, vähän vuohta ja aika paljon ihmistä.

Aarre, pikkuinen. Oppinut olemaan kuvattavana. Normaali-ilmeisiä kuvia ei ihan kamalan montaa ole, mutta kelpaa nämäkin.

Ja Umppa-Lumppa mökin kiikussa. Iso poika jo. On nämä niin rakkaita.

On se vaan vekkulia, kun nuo kasvavat ja oppivat uusia asioita. Oiva esimerkiksi oppinut huijaamaan. Ja mitä se huijaa? Ihan näitä arkipäivän asioita. Se siinä vaan on vaikeaa, että pitäisikö moinen käyttäytyminen karsia alkumetreillä? Niinkuin nyt vaikka se, että lapsi juoksee kamalalla vauhdilla vessaan, "äiti, äiti, mullon kamala kakkahätä!", hetken kuluttua vessasta kuuluu "äiti, äiti, mä tarviin ton kirjan! Anna se mulle!" Sitten kuluu 10 minuuttia tai enemmän ja vessasta kuuluu "Pyyhkimään, nyt tarvii tulla pyyyyyhkimään!" Äiti menee, tai iskä joskus, jos on kotona, ja kappas, pöntössä vain puhdas vesi. Äiti siihen "Noh, eiks sulta tullutkaan kakka?" Lapsi kirkkain silmin vastaa "Ei, mä vaan huijasin." Mitäs siihen sanot?

Aarre on oppinut pesemään hampaat ja menee vessaan, varovaisesti arvioiden kahden tunnin välein "Ampaat, ampaat!" Aarren temperamentti on hiukan -tuota- vahvempi kuin Oivan, on hammaspesun estämisestä seurauksena kynsimistä, hakkaamista ja sellaista kaikkea. Hampaanpesukin on ihan hyvä juttu, mutta. . . :)

Oiva on oppinut kuperkeikan kesän aikana, kuulemma Vera-serkku on opettanut. En tiennyt uudesta taidosta ennen kuin tänään, jolloin tarjosin Oivalle, että jos voisin myydä hänet sirkukseen (Oiva osaa myös hyppiä yhdellä jalalla). Itkuhan siitä meinasi tulla, äiti ja äidin hyvät vitsit. (Idea tosin oli Oivastakin hyvä, mutta entä jos tulisi ikävä?) Sovittiin sitten, että isona voi mennä sirkukseen töihin, kun sitten pääsee sieltä myös pois, jos vaikka haluaa.

En oikein tiedä, pitäisikö tämä blogi pistää telakalle. Tunnustelen nyt ja päätän sitten vasta. Elämä on vähän remontissa, että sitä miettii, että mitä oikein tekee ja mitä haluaa, se pitää miettiä tarkasti ja päättää sitten niin, jotta ei vallan huomaa olevansa vaikka joku muu.

Eikä ole edes laskuria enää, että ketä täällä käy ja se edellinen vuodatuskin oli kivempi ja jotenkin ystävällisempi, eikä ollenkaan tälläinen tärkeilijä kuin tämä.;)

Älä säikähdä!

2009-08-11T12:25:00.000-07:00

Hiljaiselo on vain virtuaalista. Ihahhurjalassa on ollut aikamoinen kesä ja nyt alkaa olla sadonkorjuu. Paljon on kaikkea tapahtunut, iloista ja vähän ikävääkin.

Tänään oli hyvä päivä, mansikoita käveli sisään tupaan saakka, saatiin piirakallinen mustikoita lasten kanssa ja lenkiltä tuli mukana kanttarelleja kastikkeen verran. Ystäviäkin ehdin nähdä ja maalailla vähän pirttikalustoa.

Isäntä on töissä ollut nyt kahtena päivänä, joten arki alkoi rullata.

Taidan ilmoittautua vielä parille kurssille työväenopistoon ja painua sitten petiin.

Kuvia olisi kamerassa, mutta piuhapa on kateissa, joten ne sitten toisella kertaa.

Tapasin tänään aivan mielettömän söpön kissasen, joka oli devon rex-rotuinen.<3

Mitäs muuta?
Aarre juoksee, kiipeää ja puhuu.

Oiva puhuu, puhuu, puhuu, hyppää yhdellä jalalla, kirjoittelee kirjeitä ja ui uimarenkaalla.

Xena ja Romppanen riehuvat ja nauttivat elosta. Xena kävi erikoisnäyttelyssä hakemassa sinisen nauhan ja huonon arvostelun. (Tuomarilla oli huono maku;)

Vuohilaiset laiduntavat ja pikkuvuohi Eerikäinen kasvaa.

Kilpparit ulkoilevat aitauksessaan päivittäin ja painuvat nukkumaan sisälle päästyään.

Tomaatit ovat isoja möllyköitä, mansikoita tulee jonkun verran, loppuviikosta poimitaan fiinimarjat ja omenoita on kaksi.:)

Eipä tänne muuta!Iloa eloon!